Olen vuosi vuodelta alkanut enenevässä määrin arvostaa itse kasvatettua ja puhdasta ruokaa. Haaveenani on osittainen omavaraistalous. Kesällä itse kasvatettua ruokaa onkin helppo hakea suoraan kasvimaalta tarpeen mukaan, mutta kellarin puutteen vuoksi osan sadosta joutuu talveksi pakastamaan tai säilömään muulla tavalla, jos satoa ylipäätään jää kesän yli.
Käytän esikasvatuspurkkeina tyhjiä maitopurkkeja ja jäätelörasioita. Niistä ei kosteus tule läpi. Olen kuitenkin suojannut joidenkin purkkien alustat sanomalehdellä ja tarjottimella. Joskus kastellessa kun saattaa lorahtaa vettä purkin ulkopuolellekin.
Minulla on jo muutaman vuoden ajan ollut tapana kerätä siemenet kasvattamistani kukista ja käyttää ne seuraavan vuoden kylvöksissä hyödykseni. Olen varmaankin säästänyt pitkän pennin, kun en ole ostanut kesäkukkiani valmiiksi kasvatettuina. Samalla olen ilokseni saanut seurata kasvien sukupolvien kirjoa, sillä siemenistä kasvattamani kukat eivät välttämättä ole seuraavana vuonna saman värisiä kuin edellisenä vuonna. Keräämäni siemenet olen säilyttänyt talven yli paperipussissa ja kuivassa huoneenlämpöisessä paikassa. Joidenkin lajikkeiden siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn, kuten omenan siemenet. Kylmäkäsittely onnistuu hyvin jääkaapissakin, jos perheenjäsenille ei ole ihan ylivoimaista sietää muutaman viikon ajan hiekkapurkkeja ruokien seassa.
Olen iloinen siitä, että kaupunkilaisetkin ovat viime vuosina innostuneet kasvattamaan ruokaansa parvekkeillaan ja kaupunkien vuokrapalstoilla. Jostain luin, että ainakin joissain ulkomaisissa kaupungeissa puutarhoja ja kasvimaita on perustettu jopa kerrostalojen katoille. En tiedä mahtaako Suomessa olla vastaavia, mutta mielestäni Suomessakin voisi tuoda enemmän luontoa kaupunkeihin ja lisätä kaupunkilaisten mahdollisuutta puutarhaharrastukseen. Omalla esimerkillämme on mahdollista vaikuttaa lastemme tulevaisuuteen ja siihen, miten he arvostavat ja kohtelevat luontoa.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti