Luen iltaisin, kun lapseni on nukahtanut. Se on minun omaa aikaani, josta nautin rauhoittuen päivän kiireistä ja tekemällä jotain mielekästä omissa oloissani. Olen lukenut kirjoja lapsesta saakka ja nautin tarinoista. Koen, että lukemisharrastukseni on auttanut minua myös kielellisesti ja visuaalisesti. Kotiini on karttunut vuosien varrella muutaman sadan kirjan kotikirjasto. Hankin itselleni vain sellaisia kirjoja, jotka ovat niin kiinnostavia, että niitä tulee luettua useampaan kertaan. Joskus tietenkin tulee hutiostoksiakin, mutta äärimmäisen harvoin, ja sellaiset laitan kiertoon divariin. Kotikirjastoni alkoi kertyä ollessani toistakymmentä vuotta sitten kirjallisella alalla töissä. Voisi ehkä leikkisästi puhua ammattitaudista, joka ei parantunut.
Minulla on joskus monta kirjaa yhtä aikaa kesken, kuten tällä hetkellä. Luen niitä fiiliksen mukaan. Välillä luen myös sarjakuvia ja aikakauslehtiä. Sängyn vieressä oleva lehtitelineeni on kukkuroillaan kirjoja ja lehtiä. Lehdet annan kiertoon lähipiiriini ja heiltä saan vastaavasti silloin tällöin uusia lehtiä luettavakseni. Tällä hetkellä luen Jari Tervon Esikoista, Viivi ja Wagner -sarjakuvia, Eila Pennasen Naivisteja ja äitienpäivälahjaksi saamaani Pauliina Rauhalan Taivaslaulua. Uusin kirjani on kieltämättä tempaissut minut lumoihinsa, uuteen, ennestään tuntemattomaan maailmaan ja tarjonnut mahdollisuuden tirkistellä. Kirja herättää ajatuksia ja saa minut vertaamaan omaa elämääni kirjassa esitettyyn elämäntapaan. Samalla kirjaa ahmii eteenpäin selvittääkseen, miten kirjan henkilöille käy.
En lue varsinaisesti jonkun tietyn kirjailijan kirjoja tai jotain tiettyä kirjallisuuslajia, mutta toki minultakin löytyy kirjahyllystä useampia tietyn kirjailijan kirjoittamia kirjoja. Pidän elämäkerroista ja kaunokirjallisuudesta. Muutama dekkarikin minulta löytyy sekä historiallisia kirjoja. Lisäksi löytyy eri alojen tietokirjoja. Kirjastojen poistomyynneistä ja divareista olen joskus tehnyt löytöjä halvalla. Sellainen on Eila Pennasen Naivistitkin. Kuulun myös muutamaan kirjakerhoon, joiden alennusmyynneistä tulee joskus tilattua kirjoja. Kirjakerhon kautta tunnen lähinnä pysyväni ajan tasalla siitä, mitä kirjallisuusmaailmassa tapahtuu. Sieltä saan myös vinkkejä mahdollisiin uusiin kirjahankintoihin. Minun pitää kuitenkin yleensä saada selailla kirjaa käsissäni ja lukea siitä satunnaisia lukunäytteitä, jotta tiedän olisiko kirja itselleni mieluinen.
Kirjaston palveluja en käytä nykyään lainkaan ja se on minusta hyvin valitettavaa. Pidän kirjastojen tunnelmasta ja viihdyn niissä. Muistan lapsuuteni ja nuoruuteni kirjastokäynneistä jännittyneen ja odottavan tunnelman. Aion tutustuttaa lapseni kirjaston maailmaan mahdollisesti jo tänä vuonna. Samalla toivon, että omakin kirjastopalveluiden hyödyntäminen alkaa taas uudelleen. Kirjastopalveluiden käyttäminenhän tuo ehdottomasti säästöjä eikä omiin nurkkiin kerry sen myötä tavaraa lojumaan. Jossain vaiheessa olen suunnitellut oman kotikirjastoni lahjoittamisen kyläkirjastollemme, jos se heille kelpaa.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti