Kasvimaalla

Kävin jokin aika sitten kasvimaalla pienen tauon jälkeen tarkoituksenani tarkistaa, miten siementen kasvu on lähtenyt käyntiin. Olin lentää peffalleni, kun näin mihin kuntoon kasvimaani oli päässyt. Rikkaruohot olivat vallanneet koko kasvimaan ja sen ympäristön. Onneksi sain nypittyä niitä kohtuullisen helposti. Eivät olleet juurtuneet vielä kovin syvään. Mutta silti, kamala homma ja minä kun vannoin, ettei tänä kesänä tulisi käymään näin. Rikkaruohot ovat sitten salakavalia.

Ehkä tässä nyt pitäisi sitten vitsikkäästi ajatella, että syötävät rikkaruohot ovat ainakin hyvällä alulla. Ellen saa kasvimaastani muuta irti niin ainakin niitä. Ehkä minun ei kannatakaan ihan kaikkia rikkaruohoja nyhtää irti. Huomasin myös, että jokin ötökkä oli pistellyt kasvikseni parempiin suihin. Ilmeisesti niistä oli ollut sille enemmän hyötyä kuin minulle. Lisäksi en muista, mitä mihinkin kylvin. Porkkanat, sipulit ja herneet toki tunnistan ja erotan penkeistä, mutta kuvassa näkyvät isolehtiset hyvin kasvaneet kasvit ovat arvoitus. Juuristossa ei näy syötävää, mutta en menisi kyllä noita lehtiäkään syömään, vaikka ne jollekin ötökälle ovat kelvanneetkin. Lisäksi kasvi on puhjennut kukkaan ja työntää pieniä valkoisia kukkia pitkissä varsissa.

Vettäkin kasvimaani olisi jossain vaiheessa kaivannut, jolloin olisin varmaankin hyötynyt kylvöistäni enemmän. Salaatitkin kasvoivat ensin kituliaasti, mutta ryhdyttyäni päivittäin kastelemaan niitä, ne ovat innostuneet kasvamaan ja niistä saa jo satoa. Maissit kuivahtivat heti alkuunsa ja lakkasivat kasvamasta. Ensi kesänä kylvän maissini suoraan kasvimaalle ja pyrin paremmin huolehtimaan kastelusta. Kasvimaani kastelu ei aina ole niin motivoivaa puuhaa, kun maaperä tuntuu hylkivän vettä ja vesi lähtee vierimään maanpintaa pitkin ihan muualle kuin olisi tarkoitus.

Kaiholla muistelen ensimmäistä kesääni kasvimaaviljelijänä, kun jaksoin päivittäin kastella kasvimaatani ja kantaa sinne ämpäritolkulla vettä. Porkkanat olivat silloin valtavia, samoin keräkaalit, perunat ja sipulit. Toista kertaa en ole päässyt samaan saavutukseen vaan sato on jäänyt huomattavasti pienemmäksi niin koon kuin määrän suhteen.

Ehkä tässä vaiheessa kesää en enää voi pelastaa kasvimaatani eikä kannata tehdä uusia kylvöjä, mutta opikseni voin taas ottaa ja yrittää taas ensi kesänä enemmän. Paras oppihan saadaan usein kantapään kautta. Niin tässäkin tapauksessa.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!