Arjen ekotekoja

Kevättalvella vietettiin ekopaastoa, jolla haluttiin herätellä ihmisiä tarkastelemaan kulutustottumuksiaan ja miettimään asioita, joiden avulla voisi pienentää hiilijalanjälkeään. Mielestäni kampanja oli hauska ja innostava eikä mikään estä jatkamasta ekopaastoa omassa elämässään kampanjan päätyttyä. Aihe on ajankohtainen koko ajan.

Omalla kohdallani opettelin esimerkiksi sammuttelemaan turhia valoja talostamme ja alensin huonelämpötilaa parilla asteella. Ryhdyin myös käyttämään luontoystävällisiä hiustenhoitotuotteita enkä ostanut enää muovipusseja kaupasta. Lisäksi tajusin ekopaastonneeni koko ajan käyttämällä suositeltua vähemmän pyykinpesuainetta, pesemällä aina täyden koneellisen pyykkiä ja tiskejä, kierrättämällä käyttämättä jääneet vaatteeni, kenkäni ja muut kodintarvikkeet sekä vähentämällä vedenkulutusta. Lisäksi meillä on lähipiirini kanssa tapana vaihdella keskenämme ostamiamme tai saamiamme aikakauslehtiä. Mahdollisuuksia ekopaastoiluun löytyy vaikka kuinka paljon. Yksi ihminen ei paljoon pysty, mutta yhdessä saamme paremmin tuloksia aikaan. Ekopaastoilusta tulee hyvä mieli, vaikka teot eivät hirveän suuria olisikaan. Haaveenani on, että kotoamme löytyisi vain välttämättömimmät tavarat.

Kierrätä ja lajittele!

Ihmiset tekevät ekotekoja koko ajan. Nykyään niitä harvemmin tulee ajateltua ekotekoina, koska niistä on tullut osa normaalia elämää. Toisille ekoilusta on muodostunut elämäntapa ja toiset taas ekoilevat juuri sen verran kuin on välttämätöntä. Helppoja ekotekoja kotona ovat jätteiden lajittelu ja kierrättäminen sekä kulutuksen vähentäminen. Tarvitseeko tavaroita aina ostaa uusina? Tavaroita voi myös vuokrata. Mutta mitä tapahtuu, jos kuluttaminen vähenee romahdusmaisesti? Tekeekö yhteiskunta konkurssin? Ihmisillä on taito sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Muutokset tapahtuvat yleensä niin hitaasti, ettei mitään massaromahdusta pääse tapahtumaan. Samoin on ekoteotkin hitaasti, mutta varmasti soluttautuneet jokapäiväisiin rutiineihimme. On hankalaa ajatella, että vielä löytyisi ihmisiä, joiden elämään ekoteot eivät jollain tavalla kuuluisi.

Jätteiden lajittelulla ja kierrättämisellä voi helposti vähentää kotitalouksissa syntyvien jätteiden määrää ja vaikuttaa siten esimerkiksi jätemaksujen määrään. Suosi lähiruokaa ja osta luomua. Lisää kasvisten syöntiä. Tiesitkö, että monet puutarhat myyvät halvalla kakkoslaatuisia vihanneksia. Vihannekset ovat ihan syötäviä, mutta eivät kelpaa kauppaan esimerkiksi väärän kokonsa tai muotonsa puolesta. Kompostoimalla eloperäiset ja maatuvat jäätteensä saa ennen pitkää puutarhaansa paljon ravinteikasta multaa, jossa taas voi kasvattaa lisää ruokaa.

Tuttuja ekotekoja ovat myös julkisten liikennevälineiden hyödyntäminen, pyöräileminen tai käveleminen liikuttaessa paikasta toiseen. Aika paljon tiedän pitkänmatkalaisten käyttävän myös kimppakyytejä ja se onkin hyvä vaihtoehto, jos julkisissa liikennevälineissä kulkeminen ja niiden odottelu ei huvita. Etäpäivien pitäminen työssä, jos se on mahdollista, vähentää myös ajoittain liikenteen ja saasteiden määrää.

Minusta on mahtavaa, että lasten asennekasvatus ympäristötekoihin aloitetaan nykyään jo päiväkodeissa ja kouluissa. Vaikka aikaa kuluukin vielä monta vuotta ennen kuin lapsemme ovat aikuisia ja pääsevät vaikuttamaan yhteiskunnassa, on siemen kylvetty otolliseen maaperään, jossa se pääsee hiljalleen itämään ja kasvamaan kauniiksi asenteiksi ja elämäntavoiksi. Samalla lapset tuovat oppejaan koteihin ja kuin huomaamatta tartuttavat niitä aikuisiinkin. Lapsen toivomia ekotekoja toteuttaa ihan mielellään, kun näkee miten lapsen silmät loistavat innosta ja suu leviää hymyyn.

Mielikuvitusta käyttämällä löydät itsellesi sopivat ekoteot ja kehittelet jopa uusia tapoja säästää ympäristöäsi ja rahojasi.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!