Ruskeat kuviosukat

Ostin hiihtolomareissullamme ensimmäistä kertaa muutaman kerän Sandnes Duo -merinovillalankaa. Lanka tuntui niin miellyttävän pehmeältä, että sitä piti päästä heti testaamaan puikoilla. Halusin myös neuloa siitä jotain toisenlaista kuin tavanomaiset perussukat.

Sukkien kuvio löytyi Cookie A:n kirjasta Sukkia. Rakkaudella. Kuvio on osa isompaa kuviokokonaisuutta ja tämä yksittäinen palmikkomainen peruskuvio löytyy varmasti monesta muustakin lähteestä. Kuvion sommittelu on omasta päästä.

Näin...

... tai näin.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Virkattuja pääsiäismunia

Meillä ei oikeastaan mitenkään erityisesti vietetä pääsiäistä, mutta jälkipolven myötä pääsiäisaskartelu on noussut uuteen kukoistukseensa. Joka vuosi joutuu keksimään jotain uutta ja värikästä pöydän koristukseksi. Erilaiset allergiat rajoittavat kuitenkin perheemme elämää siinä määrin etteivät kukat, virpomisoksat ja pääsiäiskarkit tule kysymykseenkään.

Viime vuoden pääsiäisaskarteluista jäi yli styrox-munia, joten päätin hyödyntää niitä tänäkin vuonna. Isommat pääsiäisaskartelut hylkäsimme ajanpuutteen vuoksi. Minulla sattui myös olemaan kasa värikkäitä lankoja, jotka sopivat tähän askarteluun erinomaisesti.

Olin varannut nämä Dropsin langat muuhun tarkoitukseen, mutta ne riittävät kyllä siihenkin.

Ensin harjoittelin virkkaamalla tavallisen raitamunan.

Sitten kokeilin pilkkuja.

Kolmanneksi innostuin virkkaamaan kierteitä.

Kokeilin ruutujakin.

Leikittelin spiraalilla.

Lopuksi pitsiä.

Näitähän olisi voinut virkata enemmänkin, mutta munat loppuivat kesken.


Hyvää Pääsiäistä teille kaikille!



Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Pääsiäiskortti nro 2

Tein viikonloppuna muutaman pääsiäiskortin lisää. Tällä kertaa tein hieman nopeammin askarreltavia kortteja, kun en ajanpuutteen vuoksi ehtinyt panostaa leimakuvien värittämiseen.

Korttipohja on käsintehty ja kaksiosainen, jonka olen kääntänyt vaakatasoon. Kanteen liimasin tiilenpunaista käsintehtyä paperia, soiron pääsiäisaiheista kuviopaperia ja keltaista pääsiäisaiheista koristehuopanauhaa. Kortin viimeistelin hopeanvärisellä tekstitarralla.

Onkos teillä tapana lähetellä pääsiäiskortteja?


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Pääsiäiskortti

Pääsiäinen. Jälleen yksi hyvä syy askarrella muutamia kortteja.

Tänä vuonna tein kaksiosaisia aukollisia pääsiäiskortteja. En olekaan muuten käyttänyt hirveästi aukollisia kortteja askarteluissani, joten nyt sain hyvin kulutettua kyseisiä korttipohjia. Kortin kanteen on liimattu kaupasta ostamaani keltaista pääsiäisaiheista huopanauhaa, jota oli saatavana myös vaaleanvihreänä. Kannen yläosaan on liimattu hopeanvärinen ääriviivatarra, jossa toivotus Iloista Pääsiäistä.

Kortin sisäosaan leimasin Penny Blackin leimasimella risukoria kantavan tytön, joka mielestäni sopii hyvin pääsiäiskorttiin. Leima on väritetty Pro Markereilla. Vaikka leima onkin aika iso ja tilaa vievä, sopii kortin sisäosaan vielä myös pieni pääsiäistervehdys.

Vielä lisäyksenä ja muistutuksena tähän loppuun eräs tärkeä asia. Tänään vietetään maailmanlaajuista Earth Hour -tapahtumaa Suomen aikaa klo 20.30 - 21.30. Kenelle tapahtuma ei ole ennestään tuttu niin kerron sen verran, että tarkoituksena on sammuttaa valot tunniksi kyseisenä ajankohtana kannanottona ilmaston puolesta.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Jänis puutarhassa

Tontillamme on koko talven kulkenut jänis. Lähinnä se on rassannut koiramme hermoja ja jättänyt meille terveisinä hangelle lukuisia jälkiään ja jätöksiään. Kevättä kohden jänis tuntuu seonneen täysin koirasta puhumattakaan. Pihamme on ollut joidenkin öiden jälkeen täynnä ristiin rastiin kulkevia jäniksen jälkiä. Jänis on innostunut verottamaan lintujenruokintapaikan kauralyhdettä niin, että olemme viime viikkoina saaneet ostaa useamman lyhteen viikossa. Eikä siinä vielä kaikki. Pahin uutinen oli, kun mieheni ilmoitti jäniksen syöneen omenapuun rungot paljaiksi.

Voi sitä hävitystä. Taisimme juuri viime kesänä purkaa puun ympärillä olleen verkkoaidan. Ei olisi kannattanut.

Kamalan kohtalon oli kokenut myös tämä lahjaksi saamamme itse kasvatettu omenapuu. Puu kukki ensimmäistä kertaa viime kesänä ja teki pari omenaakin.

Aikaisempina vuosina jänis on verottanut meiltä vadelmapensaita ja kirsikkapuita. Vadelmapensaat onneksi kasvavat nopeasti uudestaan eivätkä paljon kärsi pienestä harvennuksesta, mutta kirsikkapuut jouduimme uusimaan. Vahingosta viisastuneina pystytimme kirsikkapuiden ympärille korkeamman verkkoaidan, jotta jänikset eivät yltäisi talvella tekemään tuhojaan hangen päältä.

Netistä löysimme tietoa, että vaurioituneet omenapuun rungot voisi käsitellä suoja-aineella ja toivoa parasta. Isommilla puilla olisi ilmeisesti kohtalaiset mahdollisuudet selvitä, mutta pienemmillä ei välttämättä. Monta muutakin "poppakonstia" näytti olevan tarjolla, mutta niistä ei tässä enempää.

Omenapuuta ei ole hirveän vaikea kasvattaa siemenestäkään, mutta aikaa ja kärsivällisyyttä se vaatii. Siemen tarvitsee yleensä kylmäkäsittelyn ennen kuin lähtee itämään. Kylmäkäsittely on helppo toteuttaa kotioloissakin. Siemenet laitetaan hiekalla tai hiekkamultaseoksella täytettyyn kannelliseen rasiaan ja jääkaappiin muutamaksi viikoksi. Kun siemenet ovat itäneet, ne voi nostaa pois jääkaapista ja jatkaa kasvatusta sisätiloissa ihan normaaliin tapaan.

Miten tästä eteenpäin? Jänis jatkaa loikkimistaan ja me jäämme seuraamaan omenapuiden selviämistä. Todennäköisesti pystytämme taas vanhat tutut verkkoaidat pihapuidemme ympärille, kunhan kevät tästä etenee. Pahimmassa tapauksessa joudumme kaatamaan jäniksen tuhoamat puut ja hankkimaan tilalle uudet. Aika näyttää, miten omenapuiden käy.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Virkattu vaaleanpunainen pitsikaitaliina

Virkkasin pitkästä aikaa pitsiliinaa. Olen aina ihaillut virkattuja liinoja ja muitakin virkattuja sisustustekstiilejä, mutta kokenut mallista virkkaamisen olevan hankalaa. Joku neuvoi aikoinaan, että mallista virkatessa voi vähän soveltaa oman käsialansa mukaan. Niin se varmaan onkin, mutta vaatii kai vähän harjoittelua.

Tätä pitsiliinaa olin aloitellut muutama vuosi sitten ja halusin saada sen vihdoinkin loppuun. Olin unohtanut, miten keskiosan pitsikuvio virkataan, joten yksi ilta meni kuvion uudelleen opettelussa ja virheiden purkamisessa.

Näin mielessäni millaisen liinasta haluaisin. Siihen tulisi keskiosan lisäksi isohko pitsireunus.

Valmis liina on noin 120 cm x 28 cm kokoinen ja malli on oma. Reunapitsiin löysin vinkkiä Kauneimmat käsityöt -lehden Virkkausalbumista nro 1/2007, mutta muuntelin pitsiä omaan tarpeeseen ja langan riittävyyteen sopivaksi. Lanka on muistaakseni Novitan Tenneseetä ja koukku nro 1,5. Voisihan sitä kokeilla pitsiliinan virkkausta uudelleenkin, mutta nyt välillä jotain muuta.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Poikien siniharmaat sukat sekä hiihtolomamatkailua

Järbo Garnin kauniista siniharmaasta langasta syntyi poikien sukat noin kokoa 37-38 puikoilla nro 3. Alunperin oli tarkoitus tehdä aikuisten kokoiset sukat, mutta lanka oli niin kaunista, että tein sukat jälkikasvun käyttöön.

Vietämme tällä viikolla hiihtolomaa, kuten muutamat muutkin täällä pohjoisessa Suomessa. Eilen kävimme hieman reissussa ja suuntasimme länsirajan tuntumaan Kemin lumilinnaan, kuten viime vuonnakin.

Lumilinna on ollut elämys joka käynnillä niin meille aikuisille kuin lapsillekin. Lumilinnassa esillä olevat jää- ja lumiteokset ovat taidokkaasti tehtyjä ja ne yllättävät joka kerta. Teemakin vaihtuu joka vuosi. Kuitenkin minulle jäi sellainen tuntemus, että viime vuonna olisi ollut enemmän katseltavaa kuin tänä vuonna. En tiedä johtuiko se siitä, että viime vuonna oli juhlavuosi ja teemana Suomi vai siitä, että viime vuonna vaikutti olevan enemmän sponsoroijia kuin tänä vuonna. Tänä vuonna miinuksena oli myös se, että lumilinnassa olevat makuuhuoneet olivat osittain melko pimeitä ja ainakin meillä jäi osa sen takia kiertämättä. Myös lattiat olivat tänä vuonna paikoin epätasaisia ja osittain liukkaita, jonka vuoksi sai välillä varoa kaatumista. Pääosin kuitenkin olimme tyytyväisiä.

Rajanpinnassa kun olimme niin pitihän sitä tietenkin käydä myös Ruotsin puolella shoppailemassa. Ohessa reissun lankasaalis, joka on haalittu sekä Suomen että Ruotsin puolelta. Melko vihreävoittoista tällä kertaa. Aamulla avasinkin jo ensimmäisen kerän ja sujautin langat puikoille. Siitä sitten myöhemmin lisää.

Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Kitara-aiheinen kortti tytölle

Viime viikkoisen sairastamisen vuoksi pääsimme viettämään jälkikasvun synttäreitä lähipiirin kanssa vasta eilen. Muutaman kakkukatastrofin jälkeen sain vihdoin tehtyä onnistuneen gluteenittoman täytekakun, joka maistui ihan samalle kuin normikakku. Muhkeus ei ollut ihan samaa luokkaa kuin vehnäjauhoista tehdyt kakut, ja koska en halunnut tunkea kakkuun lisäaineita, leivoin pelkän leivinjauheen voimalla. Taisin eka kertaa leipoa neliskanttisen kakun, mutta onneksi kaapista löytyi kakkuun sopiva lautanen. Kakku sai koristeekseen mansikoita lapsen toiveen mukaisesti. Myös täytteestä löytyy mansikkaa.

Samaan syssyyn vietämme tänään kitaran soittoa harrastavan kummityttömme synttäreitä. Hänelle tein tietysti kitara-aiheisen kortin lempivärinsä sinisen sävyissä.

Kaksiosainen korttipohja on vaaleansininen. Liimasin siihen kitara-aiheisen kuviokartongin, jonka reunat leikkasin kuviosaksilla. Lopuksi lisäsin koristeet eli kukat, paljetit, paperisydämen ja numerot.

Tällä kertaa myös sisäpuoli sai koristusta eli liimasin sisäaukeamalle palan kitarakuvioista kartonkia.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Ruskea poncho samettilangasta

Viime päivinä on ollut ihana ulkoilusää. Aurinko on hellinyt, linnut laulavat jo keväisesti ja räystäät tiputtavat. Ajatukset siirtyvät jo väkisin tulevaan kevääseen. Kevät on joka vuosi yhtä ihana elämys.

Vuodenajoista pidän eniten juuri keväästä. Minulla on tapana kuljeskella itsekseni pitkin pihaa kevään merkkejä luonnosta etsien. Lähinnä se on kukkapenkkien ja puun silmujen tarkkailua muuttolintuja unohtamatta.

Ajatusten siirtymisen tulevaan kevääseen huomaa myös käsitöitä tehdessä. Tekee mieli neuloa ja virkata jotain keväistä ja kevyttä villasukkien sijaan. Usein kevään ja kesän lähestyessä käsitöihin eksyvät myös heleämmät värit.

Tällä kertaa virkkasin jotain isompaa ja keväisempää samettilangasta. Minulla on ollut isoja kartioita samettilankaa jo varmaan lähemmäs kymmenen vuotta, mutta en ole saanut niistä oikein mitään laukkuja kummempaa aikaiseksi. Nyt onneksi keksin, että niistä voi mainiosti virkata ponchon.

Väri ei kylläkään ole hirveän keväinen, mutta ei minulla päälysvaatteet ole muutenkaan hirveän värikkäitä, joten en nytkään poikennut kaavasta.

Virkkasin ponchoon ison kauluksen, jonka voi tarvittaessa vetää päähän hupuksi. Tarkoitus oli virkata vielä helmaan ja kaula-aukkoon pampulalangasta koristeet, mutta sitä lankaa en nyt löytänyt mistään, joten ehkä lisään sen jossain välissä myöhemmin.


Huomasin uusimmasta Novitan lehdestä 1/2016 ponchon ohjeen. Ovatko ponchot taas tulossa muotiin? En ole kyllä nähnyt hirveän monella ponchoja päällään vuosien saatossa. Lieneekö se sitten suomalaisille vähän vieraampi vaatekappale.

Pikkutyttönä 1970-luvulla ponchoa tuli pidettyä kesäisin aika useinkin. Minulla oli valkoinen pitsikuvioinen poncho, jossa oli punaisia kuvioita ja punavalkoiset tupsut kaula-aukosta roikkuen. Kun poncho jäi minulle pieneksi, sitä saivat käyttää isommat nukkeni. En tiedä, miten sille poncholle on käynyt, mutta onneksi minulla on siitä kuvia muistona.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!