Tulevana viikonloppuna teen normaalin pienimuotoisen siivouksen ja kaivamme muovikuusemme esille koristelua varten. Joulu on saanut uuden merkityksen jälkikasvun myötä. Oheisissa kuvissa onkin jälkikasvumme tekemiä jouluisia askarteluja. Ennen jälkikasvua saatoimme kaivaa joulukoristeet esille kolmeksi päiväksi. Joulu tuntui pakkopullalta. Enää se ei ole sitä, vaikka nytkään meillä ei ole tapana puunata kotia viikkokaupalla ennen aattoa. Joulun saa kasaan vähemmälläkin stressillä. Jokainen tietää, mitä odottaa joululta ja mikä siinä on kenellekin tärkeintä. Meille tärkeintä on läheiset ja yhdessäolo, hiljentyminen ja rauhoittuminen. Se, että saa olla kotona eikä tarvitse lähteä kauppaan tai päiväkotiin. Lahjojen merkityskin on vähentynyt, kun kodista löytyy jo kaikkea ja joulun kaupallisuus on niin turhaa ja läpinäkyvää.
Suomessa joulu on ollut perinteisesti valkoinen ja lumi osa tärkeää tunnelmantuojaa. Näyttää siltä, että pari päivää sitten satanut lumipeite saattaisi pysyä maassa jouluun saakka. Jälkikasvulle lumettomuus on tuottanut jännitystä siitä, pääseekö pukki perille ilman lunta. No pääseehän se. Ulkomaalaisille valkoinen lumipeite on eksoottista ja sitä kokemusta tullaan hakemaan ulkomailta saakka Suomeen. En usko, että itse lähtisin ulkomaille kokeilemaan, miltä tuntuu lumeton ja lämmin joulu. En vain pysty kuvittelemaan, että se tuntuisi joululta, vaikka ympärillä olisi miten paljon joulukoristeita tahansa. Tässä on tietenkin suuri merkitys tottumuksella ja asenteilla. Minulle valkealla joululla näyttäisi tämän perusteella olevan melko suuri merkitys.
Parhaat joulumuistoni liittyvät lapsuuteeni, jolloin suku oli kerääntynyt yhteen viettämään joulua. Enää nuo suvun yhteiset joulut eivät taida olla kovin yleisiä. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut kokea sellaisia jouluja. Muutenkin nuo lapsuuden ja nuoruuden joulut tuntuvat olleen paljon kylmempiä ja lumisempia kuin nykyään. Surullisin joulumuistoni löytyy vajaan kymmenen vuoden takaa, jolloin mieheni oli töissä ja istuin yksin kotona ja surin yksinäisyyttäni. Yksinäisyys tuntui jouluna jotenkin erityisen murskaavalta, vaikka muuten viihdyn hyvin yksinänikin. Tuon kokemuksen jälkeen voin hyvin kuvitella, miltä yksinäisistä vanhuksista ja suvun hylkäämistä ihmisistä jouluna tuntuu.
Ymmärrän hyvin, miksi osa lähtee joulua pakoon. Ei varmaan pelkästään yksinäisyyden takia vaan myös kaiken hössötyksen ja kaupallisuuden takia. Osa ehkä vain tavan vuoksi. Olen yrittänyt korostaa jälkikasvulleni joulun sanomaa ja kertonut, miksi joulua vietetään ja mitä lahjojen antaminen symbolisoi. Minulle näitä asioita ei ole omassa lapsuudessani kerrottu ja joulu tuntui aina vähän suuremmilta synttäreiltä. Käsittääkseni monet ihmiset pyrkivätkin nykyään vähentämään kaupallisuuden merkitystä joulussaan. Ainakin ystävieni Facebook -päivityksiä lukiessani olen huomannut, että yhä useampi haluaa stressittömän joulun ja osa vähentää tietoisesti lahjojen määrää ja panostaa perheen yhdessäoloon ja rauhoittumiseen.
Rauhallista ja stressitöntä joulun odotusta kaikille!
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti