Täytin muutama viikko sitten pyöreitä. Mieheni kyseli minulta lahjatoiveita jo hyvissä ajoin. Minun oli hyvin vaikeaa keksiä lahjatoivetta, koska koen, että minulla on jo kaikki, mitä tarvitsen. Päinvastoin olen viime aikoina yrittänyt hankkiutua eroon tavarapaljoudesta. Yhtäkkiä muistin pyytäneeni häneltä pitkään pihapiiriimme linnunpönttöjä. Kerroin sitten haluavani linnunpönttöjä synttärilahjaksi. Voitte uskoa, että mieheni katse oli epäuskoinen. Linnunpönttöjä kymmenvuotislahjaksi! Toiveeni kuulosti varmasti eriskummalliselta eikä ollut mitenkään tyypillinen lahjatoive ainakaan naisen suusta. Syntymäpäiväni lähestyessä mieheni kyseli minulta vielä muutamaan kertaan lahjatoivetta. Vastaukseni oli joka kerta sama. Lopulta mieheni oli uskottava, että todella halusin ne linnunpöntöt eikä se ollut vain ohimenevä päähänpisto. Syntymäpäivänäni sitten sain ne haluamani linnunpöntöt ja muutaman päivän päästä siitä mieheni ripusti ne kotipihamme puihin. Eikä kaappeihini kertynyt lisää tavaraa.
Nyt katselen linnunpönttöjäni päivittäin ja odotan, että niihin muuttaisi asukkaat. Olen lahjastani suunnattoman iloinen ja erittäin tyytyväinen. Olen onnellinen siitä, että mieheni uskalsi ostaa minulle näin epätavallisen lahjan. Minusta on ihanaa ajatella, etten ole ainoa joka ilahtuu linnunpöntöistä. Yhtä hyvin olisin ilahtunut esimerkiksi yhteisestä lounaasta perheen kanssa tai yhteisestä erityisestä hetkestä perheeni kanssa. Lahjan ei aina tarvitse olla aineellinen tai kallis. Lahjaksi voi antaa myös omaa aikaa, elämyksellisen hetken tai luvata jonkin palveluksen. Ystävien kanssa yhdessä toteutettuna lahja ei ole kenellekään ylivoimainen tai liian kallis.
Tavarat hajoavat ajan kuluessa, mutta muistot säilyvät aina sydämessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti