Lapselle inkkariliivit vappunaamiaisiin

Päiväkodin vappunaamiaiset lähestyvät ja jälkikasvu tuumasi haluavansa pukeutua inkkariksi. Koska vanhat inkkarivaatteet ovat jo käyneet pieneksi, ryhdyin miettimään uusia virityksiä. Tiesin, että kaupoista en tule löytämään uutta naamiaisasua tähän hätään, koska olen ollut tietoinen lapsen pieneksi jääneistä naamiaisasuista ja olen jo jonkin aikaa vaivihkaa katsellut uusia tilalle. Nyt ei siis auttaisi muu kuin ryhtyä itse ompelemaan uutta asua. Säästösyistä halusin hyödyntää kaapista löytyviä kankaitani ja onneksi jälkikasvunikin hyväksyi mustan kankaan inkkariasuun käytettäväksi. Muut vaihtoehdot olivat kukallisia.

Käytin vanhaa päälle mahtuvaa länkkäriliiviä kaavoina ja lainasin lapselta taululiitua.

Takakappaleen puolittamalla piirsin liivin etukappaleet. Etukappaleen kaula-aukkoa muotoilin syvemmäksi kaavoina käyttämäni länkkäriliivin avulla.

Ompelin kappaleet yhteen ja sitten vain mielikuvitus lentämään. Liivin käden aukot ja helman huolittelin kanttinauhoilla ja kaula-aukon sekä etuosan reunat samalla kankaalla, josta liivi on tehty, koska en tajunnut ostaa tarpeeksi kanttinauhaa. Muuten koristelin liivin erinäköisillä ja -värisillä aiheeseen sopivilla nauhoilla. Lopuksi ompelin vielä sulkia koristeeksi liivin etuosaan.

Ja liivi takaa. Olisin halunnut tehdä liiviin myös hapsuja, mutta se ei ainakaan tuosta mustasta kankaasta olisi purkautumatta onnistunut, joten tällä kertaa liivi jäi ilman hapsuja.

Liivin ompelu ja ideoiminen oli kuitenkin mukavaa vaihtelua tavanomaisiin käsitöihini ja askarteluihini verrattuna.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Synttärikortti pinkkiä ja blingiä kummitytölle

Kummitytön synttärit lähestyvät ja kutsun saatuamme ryhdyin tekemään hänelle synttärikorttia. Sisarelleen tein aiemmin keväällä kissakortin ja ajattelin tehdä sellaisen vaaleanpunasävyisenä kummitytöllenikin, mutta nyt kortista tulikin sitten ihan muuta. Näin ne ideat muuttuvat.

Koska kummityttöni pitää vaaleanpunaisen ja violetin eri sävyistä, tein kortinkin pääasiassa noista väreistä. Sitten vähän blingiä ja perhosia mukaan. Sydämeen on tarkoitus vielä liimata hopeanvärisillä kirjaintarroilla syntymäpäiväsankarin nimi ja ehkä myös ikä.

Koska minulla oli tuo kissa-aihekin pyörinyt aikaisemmin mielessä, leimailin kortin sisäpuolelle kissan tassunjälkineen sekä viirin ja sydämen. Yleensä minulla ei ole ollut tapana koristella kortin sisäpuolta, mutta olen yrittänyt nyt opetella siihen. Onhan se kortti sitten viimeistellyn näköinen, vaikka tässä tapauksessa sisäosan kuvat eivät ole yhteneväiset kannen kanssa, mutta haitanneekos tuo.

Ja kissa on tietenkin sipsutellut myös kortin takapuolella.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Origamikukka

Bongasin taas internetistä kivan paperikukan taitteluohjeen.

Kukkaan tarvitaan viisi samanlaista osaa, jotka sitten yhdistetään. Kukan kokoamisessa ei tarvita liimaa tai teippiä. Ohje on aika helppo eikä taitteluun mielestäni tarvitse kummoista kokemusta.

Ajattelin, että tällaista kukkaa voisi hyvin käyttää korttiaskartelussa tai vaikkapa lahjapaketin koristeena. Oletteko te muut yhdistäneet origameja korttiaskarteluihinne?

Lupaan esitellä teille parin viikon sisällä taas korttejakin pitkästä aikaa. Ideat ovat hautuneet mielessäni jo jonkin aikaa, mutta neulominen on ollut viime aikoina päällimmäisenä. Jotain tipahtanee siis puikoiltakin jossain vaiheessa tänne blogiin esiteltäväksi.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Kädet mullassa sisällä ja puutarhassa

Viime päivien aurinkoinen sää on innostanut minut upottamaan käteni multaan. Pihalla kuopsuttelin kukkapenkkejä haravalla ja kitkin rikkaruohoja käsin. Saimme vihdoin myös omenapuut leikattua. Unohdin tietenkin ottaa aloituskuvat kahdesta ensimmäisestä puusta. Viimeisestä omenapuusta otin ennen ja jälkeen kuvat. Tässä ennen leikkausta.

Ja leikkauksen jälkeen.

Karsimme jäniksen syömiä alaoksia pois. Samalla tuo alaoksien karsiminen helpottaa myös ruohonleikkuuta omenapuun ympäriltä eivätkä oksat ylety enää hiekkalaatikolle asti ja haittaa jälkikasvun leikkejä. Olisin kernaasti halunnut esitellä teille myös omenapuun, jota ei ole koskaan leikattu. Voitte kuvitella. Katsotaan nyt, miltä se kesällä näyttää vai kaadammeko sen myöhemmin kokonaan pois. Jos jotakin olen tässä 11 vuotta asuttuani oppinut niin sen, ettei istutusten kanssa kannata pitää kiirettä.

Meillä ei suuremmin stressata pihan haravoinnin kanssa vaan annamme lehtien rauhassa maatua. Nyt oli kuitenkin pakko ryhtyä keräämään käpyjä, joita oli ympäri pihaa. Blogikoiran lisäksi pihallamme vieraileva orava kuljettelee mielellään käpyjä ympäriinsä.

Kävyt ovat muuten oivallisia grillin ja nuotion sytykkeitä. Siihen tarkoitukseen nämäkin kävyt menevät.

Pääsin upottamaan käteni multaan sisälläkin. Kylvämäni siemenet ovat itäneet ja kasvaneet nopeasti. Nyt oli korkea aika siirtää taimet isompiin purkkeihin. Paprikat eivät olleet itäneet ollenkaan, mutta muut taimet ovat kasvaneet niin reippaasti, etten jaksa surra paprikoita. Minulla oli hommaa saada nämäkään mahtumaan johonkin.

Purkkeina käytin vanhoja säästämiäni kukkapurkkeja sekä jäätelörasioita ja maitopurkkeja.

Nyt vaan toivon, että ilma lämpenee ja saan siirtää nämä jossain vaiheessa ulos. Kasvihuone on vielä ihan alkutekijöissään. Perustuksiakaan ei ole vielä tehty. Toivon senkin asian edistyvän toukokuun aikana.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Blogin 1-vuotis synttärit

Blogini täyttää tänään vuoden.

Vuosi on kulunut nopeasti. On ollut ilo esitellä teille askartelujani ja käsitöitäni sekä kirjoitella välillä myös luontoon ja ekologisuuteen liittyviä juttuja. Kaikkiaan julkaisuja on kertynyt vuoden aikana 146. Toivottavasti olette viihtyneet ja saaneet ehkä ideoitakin blogini kautta.

Uusi blogivuosi alkaa ja toivon pystyväni tarjoamaan teille jatkossakin mielenkiintoisia juttuja. Odotan myös innolla kommenttejanne. Tästä on mukava jatkaa.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Käpypitsiriipus helmikoristeilla

Opettelin käpypitsin tekoa parikymppisenä, kun opiskelin taide- ja käsityöaineita. Taito pääsi kuitenkin vuosien kuluessa unohtumaan ja innostus virisi pari vuotta sitten uudelleen. En kuitenkaan tuolloin oikein löytänyt käpypitsiin liittyviä ohjeita mistään, joten asia jäi hautumaan. Viime viikolla bongasin kirjakaupasta käpypitsikirjan ja se oli pakko ostaa, kun en löytänyt kyseistä kirjaa tai mitään muutakaan käpypitsikirjaa kirjastosta.

Tekniikka palautui yllättävän nopeasti mieleen ja pienen harjoittelun jälkeen alkoi sujua, mutta en toki alkajaisiksi saanut lähellekään yhtä hienoja käpypitsejä, mitä kirjassa on esitelty.

Ensimmäisenä kertaustyönäni tein oheisen kaksiosaisen renkaan, josta päätin tehdä riipuksen. Helmikoristelujen avulla siitä tuli hieman korumaisempi kuin se olisi ollut pelkkänä lankaviritelmänä.

Yllä oleva kuva "maistiaisena" ostamani kirjan hienoista käpypitseistä. Tällaisen haluaisin joskus tehdä. Virkkuukoukulla tuon saisi melko helpostikin, mutta entä sitten käpyilemällä. Ei muuta kuin ahkerasti harjoittelemaan.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Musta neulepusero kullanvärisillä kimalteilla

Ostin jokin aika sitten kaupasta pari kerää Pierre Cavallon Viima -lankaa. Aikomukseni oli neuloa langasta kaulahuivi. Lanka oli silmissäni kuitenkin niin kaunista, että halusinkin tehdä siitä puseron. Seuraavana päivänä oli pakko mennä ostamaan lisää lankaa ja ryhtyä neulomaan itselleni puseroa. Nyt tuo pusero on valmis.

Neule on aika painava ja siinä on iso kaula-aukko. Se meinasi kuvausvaiheessa väkisinkin tipahtaa henkarillta.

Kaula-aukko ja olkapää on neulottu 2 oikein 2 nurin joustinneuleena. Ainoat saumat kulkevat olkapäällä. Neuleen malli on omasta päästä.

Jotenkin tuntuu, että näin ison työn jälkeen on mukavaa siirtyä taas johonkin nopeammin valmistuvaan ja pienempään kokonaisuuteen.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Paperikukkakoru

Joskus käy niin, että idea muuttuu kesken askartelun. Niin kävi tällä kertaa. Kesken askartelun huomasin piteleväni käsissäni ilmiselvää kehäkukkaa. En tietenkään voinut pilata sitä jatkamalla työtä vaan se piti jättää sikseen. Pyörittelin aikani kukkaa käsissäni ja mietin, miten voisin hyödyntää sen. Viimein päätin tehdä siitä kaulakorun, koska kukka oli niin iso, ettei se oikein muuhunkaan soveltunut. Vahvistin kukan taustapuolelta kuumaliimalla, jotta palaset eivät irtoa toisistaan. Kukka on tosiaan tehty palasista. Niitä on tässä kukkasessa yhteensä noin 100.

Olen jo koekäyttänyt kukkakoruani ja sitä on puhuteltu. Eivät nämä paperikorut ole yhtään hassumpia ja edullisiakin ne ovat verrattuna helmi- ja metallikoruihin.


Kiitos, kun kävit sivullani. Tervetuloa uudelleen!

Kylvöpuuhia ja kevätbongailua

Olen pitkään aprikoinut, mikä mahtaisi olla sopiva ajankohta kylvöpuuhille. Tänä vuonna sillä rintamalla on ollut ihmeen hiljaista. Yleensä olen itsekin kaivanut siemenet ja multapussin esiin, kun olen kuullut toisten ryhtyneen kylvöpuuhiin. Tällä kertaa ryhdyimme jälkikasvun kanssa kylvöpuuhiin sisäisen äänen saattelemana. Päätin, että nyt olkoon sopiva ajankohta. Ei tätä voi loputtomiinkaan venyttää.

Tänä vuonna hyödynsimme lapsen ehdotuksesta joulukalenterin sisässä olleen tavaralokerikon. Hyvä idea! Kyllä lapsillakin välähtää.

Nyt kun minulla on viimein pitkäaikainen unelmani, kasvihuone, hankittuna, saatoin kylvää jotain kasvihuonettakin ajatellen. Kylvimme tomaattia, pensastomaattia, paprikaa, kurkkua, vesimelonia ja koristekurpitsaa. Siemenet kuvassa edellä mainitussa järjestyksessä vasemmalta oikealle. Siemenen koko ei aina kerro hedelmän tai kasvin kokoa. Nuo koristekurpitsat ovat pieniä ja  kauniita, vaikka niillä oli suurimmat siemenet. Koristekurpitsat ovat myös oivallisia koristeita ja "stressileluja". Niiden sileää ja viileää pintaa kun sivelee niin johan mieli lepää. Chilin olen kylvänyt jo muutama viikko sitten, mutta vielä ei ole merkkiäkään itämisestä. Chilin kanssa voi tunnetusti joutua odottelemaan jopa kuukausia ennen kuin se itää, jos itää sittenkään. Edellä mainittujen lisäksi kylvin myös basilikaa, johon tykästyin pari kesää sitten.

Kylvön jälkeen purkit pääsivät ikkunan ääreen. Tänä vuonna hyödynsin laatikossa lojuneet muoviaterimet ja tein niistä purkkeihin nimikyltit. Aiempana vuonna olen käyttänyt teippiä tai kirjoittanut suoraan tussilla purkin kylkiin.

Vihannesten lisäksi kylvimme krasseja, orvokkeja, samettikukkia, idänunikkoa, akileijaa, harjaneilikkaa ja harmaamalvikkia. Kukkien siemenistä ainoastaan orvokin siemenet olivat kaupasta ostettuja. Niitä olisi kyllä löytynyt itse poimittuinakin, mutta ajattelin käyttää vanhemmat siemenet ensin alta pois.

Pääsiäisenä ja alkuviikosta oli ihania aurinkoisia kevätpäiviä. Olimme paljon ulkona ja pääsimme kotipihalta käsin seuraamaan muuttolintujen ylilentoa. Tonttimme kohdalta näyttää kulkevan muuttolintujen lentoreitti. Nopsana saa kuitenkin olla, jos meinaa kuvia räpsiä. Ylilento on hetkessä ohitse. Oheisessa kuvassa joutsenia.

Kauempana taivaalla liiteli myös haukka, jota en valitettavasti saanut sen tarkemmin yksilöityä ilman kiikareita. Haukan seuraan liittyi pian myös viisi lokkia, jotka liitelivät ääneti haukan yläpuolella kuin vartioiden sen liikkeitä. Oli hienoa katsella, miten haukka hyödynsi ilmavirtoja liidellen ja kaarrellen taivaalla kymmeniä minuutteja siipiään räpäyttämättä. Lopulta se vaihtoi paikkaa ja siirtyi kauemmas pellolle. Lokit jäivät vielä toviksi taivaalle kaartelemaan, kunnes hajaantuivat nekin.

Eräänä aamuna pihallamme kökötti myös kyseinen elikko, jonka ajattelin mielessäni rusakoksi. Pihallamme vierailee joka kevät näitä pitkäkorvia. Tämäkin viihtyi kolme tuntia ruohonkorsia popsien. Joku pitkäkorva oli muuten talven aikana popsinut omenapuidemme alaoksien kärjet sekä viime syksynä istutettujen kirsikkapuiden latvat. Omenapuut varmasti selviävät, mutta nuo kirsikkapuut hieman huolettavat, miten niiden on mahtanut talven aikana käydä. Rupeavatko ne edes kasvamaan näin pohjoisessa. Toivottavasti ilmat lämpiäisivät ja lumet sulaisivat, jotta kasvu pääsisi kunnolla vauhtiin. Linnut tuntuvat olevan asian suhteen positiivisia. Niin keväisesti ne sirkuttelevat aamuisin.

Keväistä ja aurinkoista mieltä teille kaikille.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Syntymäpäivän vietossa

Vietin pääsiäisenä synttäreitä eli vanhenin taas vuodella. Jossain vaiheessa sitä rupeaa arvostamaan elämänkokemuksen karttumista eikä vanheneminen tunnu yhtä kamalalta kuin nuorempana. Ehkäpä asenteeni vuoksi en ole ainakaan toistaiseksi kärsinyt ikäkriisistäkään.

Synttäreitä vietimme pienen lähipiirin kesken. Tein mansikkakakun, johon tuli Kinuskikissan mansikkatäyte. Ohjeesta poiketen en laittanut kakkuuni Lemon curd -tahnaa. Muut tarjottavat ostin kaupasta.

Olen harvoin ostanut täytekakun kaupasta tai leipomosta. Kaupan kakut eivät mielestäni yleensä maistu erityisen hyviltä ja leipomon kakut ovat taas älyttömän kalliita. Säästän pitkän pennin tekemällä itse, vaikka se vähän vaivaa vaatiikin. Internetistä löytyy nykyään upeita kakkuohjeita, joiden ansiosta leipomotason kakut ovat meidän kotikokkien käden ulottuvilla.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Paljetti- ja helmikoristeltuja pääsiäismunia

Olen viime viikkoina askarrellut hitaasti, mutta varmasti koristeellisia pääsiäismunia. Onneksi noiden pääsiäismunien tekeminen on onnistunut isompienkin askarreiden välissä, kun tarvikkeet eivät ole olleet niin tilaa vieviä. Olen voinut pitää niitä koko ajan pöydän reunalla odottamassa.

Yllä olevan pääsiäismunan paljetit ja siemenhelmet olen tökkinyt kiinni pienipäisillä metallisilla nuppineuloilla.

Alempaan pääsiäismunaan virkkasin meikkipussista ylijääneen Drops Muskat -langan ja kiinnittelin niin ikään nuppineuloilla paljetteja ja siemenhelmiä.

Tarkoitus oli tehdä erilaisia pääsiäismunia enemmänkin, mutta suunnitelma tyssäsi kiireisiin, joten esittelyyn pääsivät tällä kertaa vain nämä kaksi.

Rauhallista Pääsiäistä teille kaikille!


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!