Se on ilmoja pidellyt

Olen kiusallisen tietoinen siitä, että blogini edellisestä päivityksestä on vierähtänyt jo kuukausi. Tämä ei ole kuitenkaan merkki siitä, että blogini olisi hiipumassa vaan syy on yksinkertaisesti siinä, että elämässäni on tapahtunut kaikenlaista ja se on pitänyt minut kiireisenä.

Sain alkuvuodesta vakituisen työpaikan, joka on luonnollisesti verottanut vapaa-aikaani ja käsillä tekemistä. Töiden myötä minulle on tullut paljon uutta opeteltavaa uusista ohjelmista, lainsäädännöstä ja työehtosopimuksesta lähtien, joihin olen perehtynyt jonkin verran myös vapaa-ajallani.

Alkuvuodesta tein myös dna-testin ja sen tulokset sain helmikuussa. Sukupuuni on kasvanut valtavasti sen jälkeen, kun olen päässyt tutustumaan uusiin etäserkkuihini ja tutkimaan sukujuuriani. Testin myötä on myös paljastunut yllätyksiä sukupolvien takaa ja etäserkuistani on myös löytynyt tähän mennessä ainakin yksi suomalainen julkkis. Sukujuuret ovat kiinnostaneet minua aina valtavasti ja olen halunnut tietää kuka oikein olen ja mistä tulen.

Viime kesänä työkaverini houkuttelemana uudelleen viritelty nuoruuden aikainen postimerkkiharrastus on myös ollut ajankohtainen, kun olen lajitellut ja siirtänyt kansioihini tilaamiani postimerkkejä. Viime kesän jälkeen kokoelmani on karttunut arviolta reilulla kymmenellä kansiolla ja hankin edelleen viikottain uusia postimerkkejä kirpputorilta.

Hiihtolomaa edeltävällä viikolla juniori oli sairaana koko viikon ja nukuimme silloin aika huonosti kovan yskän takia. Jännitystä aiheutti myös se pääsisimmekö hiihtolomalla käymään missään reissussa. Onneksi juniori tervehtyi hiihtolomaksi ja suuntasimme perinteisesti Kemin lumilinnaan ihastelemaan taidokkaasti kaiverrettuja ja jäädytettyjä kuvia ja patsaita. Tänä vuonna teemana on kummituslinna.

.

Samalla reissulla piipahdin myös perinteisesti lankaostoksilla muutamassa paikassa Suomen ja Ruotsin puolella.

Mukaan tarttui kassillinen lankaa; Sandes Garnin Sisua, Schachenmayrin Ombre Lacea, niin ikään Schachenmayrin Catania Flammea ja Ruotsin puolelta Järbo Garnin Mellanraggia. Kaikki tarjouksesta ostettuja, vaikka olen yrittänyt välttää uusien lankojen ostamista. Mellanraggin otin jo puikoille, mutta lopputuloksen paljastan vasta myöhemmin. Schachenmayrin langoista suunnittelin neulovani puseroita. Sisut päätynevät sukiksi.

Vaikka olenkin ollut kiireinen ja tekemistä on riittänyt, olen silti tehnyt myös käsitöitä ja kortteja. Käsitöitä on tällä hetkellä vireillä useampia ja yritän niitä vuoron perään fiilispohjalta tehdä valmiiksi.

Viimeisimpänä on valmistunut muutama vuosi sitten hiihtolomareissulta ostetusta Järnbo Garnin Fuga -langasta villasukat. Nämä sukat aloitin kärjestä, koska halusin käyttää langan kokonaan sukkiin ja neuloa niin pitkät varret kuin suinkin. Minulla oli kyseistä lankaa kaksi kerää ja yksi sukka on siis neulottu yhdestä kerästä. Nämä sukat neuloin itselleni. Varsiin neuloin valepalmikkoa. Sukat pääsevät varmasti heti käyttöön. Pidän väristä valtavasti.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Kukallinen nimipäiväkortti

Jälkikasvumme on innostunut tutkimaan kalenterista nimipäiviä ja liputuspäiviä. Minunkin pitäisi tehdä sitä useammin, koska valitettavasti muistan suurin piirtein vain lähipiirin nimipäivät. Nimipäiväkortti on kuitenkin mukava tapa yllättää ja muistaa ystävää varsinkin, kun kirjeiden ja korttien lähettely on nykypäivänä vähentynyt minimiin.

Tällä kertaa esittelen vuosi sitten tekemäni nimipäiväkortin, jonka kera onnittelut lähtivät lähipiiriin. Kortin toteutin leimaamalla ja viimeistelin hopeanvärisellä tekstillä. Ostin pienen kukanvarsileimasimen, kun minulta löytyy muutamia kukkaleimasimia ilman vartta. Ihan hyvin nämä taitavat sopia yhteen.

Meidän koti on muuttunut sairastuvaksi enkä ole viime päivinä jaksanut paljon käsitöitä tai korttiaskarteluja tehdä. Olemme kaikki olleet sairaana vuoronperään koiraa myöten. Koira on käynyt kuukauden sisällä kolmesti eläinlääkärillä ja saanut kolmen viikon antibioottikuurin, joka jatkuu edelleen. Se on myös kertaalleen nukutettu hoitotoimenpidettä varten ja ainakin yksi lääkärikäynti on vielä edessä. Me muut olemme olleet vuoronperään flunssassa ja kuumeessa. Mies sairasti ensimmäisenä töistä saamansa flunssan, jonka jälkeen se tarttui jälkikasvuun ja lopuksi eilen minuun. Jälkikasvulla on tänään ensimmäinen kuumeeton päivä ja toivon itsekin kuumeeni laskevan lähipäivinä. Sohvan pohjalla puolitiedottomana makaaminen ei ole kivaa varsinkaan, kun ei jaksa tehdä edes käsitöitä. Tämä onkin minulle talven ensimmäinen flunssa. Luulin tänä talvena säästyväni flunssalta kokonaan, mutta niin se vain lopulta iski minuunkin.

Vappuhassuttelut jäävät meiltä siis sairastelun takia tänä vuonna väliin, mutta teille muille toivotan rauhallista ja hauskaa Vappua!


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Hellettä, kuumetta ja villasukkia

Otsikko kuvaa hyvin tämänvuotista juhannuksen viettoani. Olemme viettäneet aina juhannusta rauhallisissa merkeissä, mutta nyt oli kerta kaikkiaan laskeuduttava vaakatasoon lepäämään. Jälkikasvu kipristeli viikko sitten muutaman päivän kovan kuumeen kourissa ja luulin jo siitä selvinneeni sairastumatta. Tänä aamuna herätessäni tiesin heti, että nyt olen sairas ja tunne vain vahvistui noustuani ylös sängystä. Pieni pyörähdys olohuoneessa ja takaisin makkariin hakemaan villapaitaa ja villasukkia. Kuumamittari näytti kovia lukemia, joten ei auttanut muu kuin ryhtyä koomailemaan sohvalla peiton alla. Tämä kesä tuntuu olevan erikoinen siinä mielessä, että flunssaa ja kuumetauteja on edelleen liikkeellä, vaikka ne yleensä kesäksi hellittävät.

Ikkunoista paistaa ihanasti aurinko ja tuuli heiluttelee koivun oksia. Ulkomittari näyttää varjossa parinkymmenen asteen lukemia. Suomen juhannus on kauneimmillaan. Miespuolinen väki grillaa ulkona itseään ja makkaroita. Huokailen sisällä ja toivon pääseväni vielä tänä viikonloppuna minäkin ulos aurinkotuoliin makaamaan, mielellään biksuissa. Keittelin jo pari päivää sitten tämän vuoden ensimmäiset juhannusjuustot ja tarkoitus olisi laittaa vielä uuttakin tulemaan sairastelusta huolimatta. Onneksi tietyt askareet sujuvat melkein itsestään tai ainakin kodinkoneiden avustamana, joten riittää, kun pääsee sen verran pystyyn, että laittaa maidon ja juoksuttimen kattilaan useammaksi tunniksi hautumaan tai heittää esimerkiksi likapyykin koneeseen ja siirtyy takaisin sohvalle makaamaan. Meillä ei oikeastaan ole mitään juhannusjuustoa erityisempiä juhannusperinteitä. Tänä vuonna juhannuksesta tekee erityisen mukavan se, ettei miehenkään tarvitse olla töissä vaan saamme kaikki olla yhdessä kotona. Tämä kesä on ollut niin hektinen, että pieni pysähdys on paikallaan. Sitäköhän se kehokin yrittää oireilemalla viestittää.

Ja ettei menisi ihan pelkäksi jorinoiksi niin tässäpä alkukesästä neulomani villasukat. Mielessäni oli siksak-kuvioita ja halusin sukkiin väriä. En uskaltanut kuitenkaan räväyttää vaan ajattelin pysytellä kiltisti perinteisissä miehisissä väreissä. Ja miksei nämä sukat sopisi myös naiselle, joka tykkää kyseisistä väreistä.

Lankana olen käyttänyt Novitan Seitsemää veljestä ja Siskoa. Kuviot on sommiteltu omasta päästä työn edetessä. Puikot olivat nro 3,5 ja sukkien koko on 42/43.


Tämän myötä kaunista ja rauhallista keskikesän juhlaa teille kaikille!


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!