Kylmä syyssää innoitti taas neulomaan pipon jos toisenkin. Lankavarastossani sattui olemaan harmaata 100 % Dropsin Eskimo-villalankaa, jonka kaveriksi otin beigeä Katian Broadway -lankaa, jossa on kimalletta. Pitäähän elämässä aina vähän blingiä olla.
Neuloin pipon kaksinkertaisella langalla, joista toinen siis Eskimoa ja toinen Broadwayta. Aloitin resorista ja kavensin päälakea kohti neuloessani. Lopuksi virkkasin yli jäänestä Broadwaysta ja valkoisesta Dropsin Safranista kukan, jonka kiinnitin pipon reunaan.
Toinen piponi valmistui heti perään Katian Broadway-langan jämistä, valkoisesta mohairlangasta ja vaaleasta paksuhkosta langasta, jonka nimen olen valitettavasti jo unohtanut. Mohairlanka neulottuna yhdessä toisen vaalean langan kanssa antoi pipolle kivaa pörröisyyttä ja lämpöä.
Malli on jälleen neulottu omasta päästä ja omien mittojen mukaan. Pipon reunaan en neulonut resoria, jolloin reuna jäi kivasti rullalle. Sitä täydellistä pipon mallia odotellessa on hyvä harjoitella näillä muilla malleilla.
Pipon lisäksi pitkin syksyä aina loppuvuoteen asti on valmistunut myös eripituisia villasukkia ja yksi huivi.
Vaikka näitä sukkia neuloessa joulu ei ollut vielä lähelläkään, teki mieleni neuloa vaihteeksi jotain värikästä. Jossain vaiheessa neuloessani tajusin, että sukista tulee hyvin jouluisen väriset. Punainen lanka on Novitan 7 veikkaa ja harmaaraidallinen lanka on Novitan Retki-lankaa.
Tilasin Novitalta joulun alla yllätyskassin lankaa. Tästä erästä puikoille pääsi heti liilan värinen Nalle. Olen vuosia karsastanut Nalle-lankaa, koska se on mielestäni liian ohutta minkäänlaiseen neulontaan, mutta nyt täytyy sanoa, että mieli hieman muuttui näitä pitsisiä sukkia neuloessa. Lankaa olikin kiva neuloa eikä se tuntunutkaan yhtään liian ohuelta.
Sukkien pitsikuvio on tavallaan omasta päästä. Kuvio lienee jäänyt mieleeni jostain aiemmasta käsityöstä. Tällä yksinkertaisella pitsikuviolla neulotuille sukille löytynee varmasti ohjekin jostain internetin syövereistä.
Taimitarhan Joulukalenterisukat ovat varmasti monelle neulojalle tuttu käsite ja jokavuotinen perinne. Osallistuin jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen joulukalenterisukkien neulontaan muistaakseni, miten stressaavaa homma olikaan kaiken muun jouluhässäkän ohessa. Mulla kun ei luonne anna periksi, että kun tietty pätkä neulotaan tiettynä päivänä, että se jätettäisi myöhemmin tehtäväksi. Nyt täytyy kuitenkin myöntää, että en ehtinyt tehdä päivittäisiä kuvioita ajallaan ja paikkailin tilannetta usein viikonloppuisin. Sukat, neuloin kahta sukkaa yhtä aikaa, valmistuivat lopulta joulun pyhinä eli melkein ajallaan. Lankana näissä on Kehrän Lauri-lanka. Päädyin neulomaan joka toisen kuvioraidan valkoiselle pohjalle keventääkseni sukkien yleisilmettä.
Joulun pyhien jälkeen rutistin päätökseen vielä alkuvuodesta looppaamalla aloittamani sukat. Tekniikka oli minulle kuitenkin sen verran työlään oloinen, että vaihdoin keväällä tavallisiin puikkoihin. Sen jälkeen sukat lähtivätkin edistymään hieman paremmin unohtuakseen kesän yli käsityöpussiini. Kesän jälkeen en enää muistanut oliko minulla mahdollisesti jokin kuviomalli, jonka mukaan neuloin, joten varren viimeiset kuviot vedin hatusta.
Sukat neuloin Kehrän Lauri-langasta. Ainakin tuo musta Lauri-lanka päästää jonkin verran väriä ja sen huomasin käsistänikin. Sukille täytynee tehdä jonkinlainen pesu tai huuhtelu ennen kuin niitä viitsii laittaa jalkaansa.
Lopuksi vielä ennen joulua valmistunut huivini. Huivin keskiosa on neulottu helmineuleena Crelandon ohuesta Anika-villasekoitelangasta, jota ostin varmaan joskus kymmenen vuotta sitten Lidlistä. Huivin reunan virkkasin muistaakseni Dropsin Delight-langasta saadakseni muuten niin vaatimattoman näköiseen huiviin lisää kokoa ja vähän näköäkin. Reunapitsin virkkasin omaa mielikuvitustani käyttäen.
Nyt kun käsityöt ovat viime vuoden osalta aika lailla kasassa, toivottelen teille kaikille oikein tuottoisaa, onnellista ja menestyksekästä käsityövuotta 2020!
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti