Alkutalven metsäinen maisema, kivet, sammalet ja lumilampareet tulivat mieleeni neuloessani näitä villasukkia. Sukat syntyivät Novitan Aaposta, 7 veljeksestä ja 7 veljestä Polkasta ja ovat kokoa 44.
Nämä loppukesän vesisateet ovat viilentäneet kuluneen viikon aikana ilmoja niin paljon, että olen jo pari yötä nukkunut villasukat jalassa. Tänään lämmitimme suosiolla takkaakin välttääksemme lämpöpattereiden päälle kytkemisen. Viime vuonna laitoimme lämpöpatterit päälle vasta lokakuussa.
Kohta viitsii taas neuloa villasukkiakin, kun syksy koittaa, jos joku ei ole niitä kesällä kehdannut neuloa tai on muuten pitänyt villasukkataukoa. Monet ovat neuloneet niitä kyllä pitkin kesääkin. Blogit ja Facebookin villasukkaryhmät ovat täynnä uusia ihastuttavia malleja, joita pitää päästä testaamaan ehkä piankin.
Valitettavasti alkaa näyttää siltä, että kesähelteet on tältä erää menetetty, mutta satokausi antaa vielä kesäisiä makujaan. Jotkut ehkä sattuvat muistamaan kasvihuoneprojektimme, joka vihdoin valmistui tänä keväänä. Olemme kasvattaneet kasvihuoneessamme kesäkurpitsoja, tomaatteja ja kurkkuja. Maissi ja vesimeloni ovat myös olleet kokeilussa, mutta ehkä kesä on ollut niille liian kylmä, koska mitään merkittävää ei niiden osalta ole tapahtunut. Meloni on kyllä kukkinut koko kesän ja kauniit sen keltaiset ja herkät kukkaset ovat olleetkin. Kesäkurpitsat ovat jääneet pieniksi ja karvapintaisiksi, joten ovat jääneet oman ennakkoluulon takia poimimatta. Ehkä ne olisivat ihan syötäviä olleetkin.
Tomaatit ovat vasta viime viikkoina alkaneet kypsyä, vaikka jonkin aikaa luulin, että niistä ei tule mitään. Niinpä ne vaan olivatkin salaa tehneet hedelmiään ja kesti hetken ennen kuin silmät löysivät raakileet vihreiden varsien lomasta. Olemme päässeet jo maistamaan kypsiä tomaatteja ja olleet tyytyväisiä niiden makuun.
Kurkutkin ovat tehneet hedelmää kiitettävästi. Ensimmäinen kurkkukin kasvoi salaa suurten lehtien alla käsivarren paksuiseksi jötikäksi ennen kuin huomasin sen. Yllätys oli, että kurkun pinnassa oli pieniä piikkejä ainakin meidän kasvattamassamme lajikkeessa. Ehkä kaikissa ei ole. Ekakertalaisena ongelmana oli aluksi oikean kypsyysasteen määritteleminen, mutta sekin ratkesi kurkun väriä seuraamalla ja kokeilemalla. Kurkutkin ovat olleet hyviä.
Ensi kesänä ajattelimme panostaa enimmäkseen tomaatteihin ja kurkkuihin. Varmaan kokeilemme pienimuotoisesti jotain muutakin. Opettavaista tämä on ollut koko perheelle, jälkikasvulle varsinkin, ja tuonut paljon iloa, myös onnistumisen iloa, itse kasvatetusta puhtaasta ruoasta.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti