Edellisestä blogipäivityksestäni on vierähtänyt jo pari kuukautta. Olen ottanut hieman aikaa itselleni ja nauttinut kesästä perheen kanssa. Sen verran paljon olen määräaikaisissa pätkähommissa ollut, että laskeskelin tänä kesänä viettäväni mahdollisesti vasta kolmatta kesälomaani näin aikuisiällä. Muutoin olen ollut kaikki kesät kiinni ja viettänyt ne töiden merkeissä.
Kesälomalleni sattui hyvät lomakelit, vaikka aluksi vielä viikko ennen lomaa pelotti, että kesälomastani tulee sään puolesta kylmä ja märkä. Nyt näyttää siltä, että lomallani oli kesän tähän mennessä parhaat kelit. Kesälomaa vietimme pääasiassa kotona, mutta panostimme myös kotimaan matkailuun vierailemalla Ranuan eläintarhassa. Viime käynnistä olikin kulunut jo muutama vuosi. Lomakohde oli valittu ihan sen perusteella, ettei se olisi pelkkää autossa istumista tai ihmisjoukossa kulkemista. Ja eläinten katseluhan on aina mielenkiintoista ja kiehtovaa.
Vähän käsitöitäkin on tullut tehtyä, mutta niistä lisää myöhemmin. Lankojen hamstraamista olen yrittänyt välttää. Pari kerää virkkauslankaa olen kuitenkin ostanut.
Puutarhajutuista sen verran, että olemme laajentaneet mansikkamaata ja ensimmäiset mansikat ovat jo kypsyneet täällä pohjoisessakin. Vadelmat ovat vielä raakoja. Perunoitakin olemme istuttaneet. Kasvihuoneeseen laitoin jälleen kurkkua ja tomaattia, mutta kukkimisesta huolimatta ne eivät ole vielä kehittäneet hedelmää. Kasvihuoneessamme mellastavat sen sijaan muurahaiset, joita olen yrittänyt vähentää aspartaamilla. Hetkeksi ne ovatkin hieman vähentyneet, mutta ei pysyvästi. Täytynee kokeilla kanelia, josta meillä on töissä hyviä kokemuksia muurahaisten torjunnassa. Omenapuissa oli alkukesästä kukan alkuja, mutta ne hävisivät yhtäkkiä. Lieneekö lämpö ja kuivuus tiputtaneet kukannuput. Omenapuuhumme ei siis tule omenia tänä vuonna.
Kukkiin en ole jaksanut panostaa tänä kesänä. Ostin alkukesästä muutamia orvokkeja, jotka olivatkin pitkään kauniita. Nyt nekin ovat vesisateiden ja liiaallisen vedensaannin takia menneet huonoiksi. Minua ihastuttavat kuitenkin muutamat karkulaiset, joita voi löytää mistä päin pihaa tahansa.
Tällä hetkellä pihallamme kukkivat juhannusruusut, tuoksuvatut, pensashanhikki ja diabolo. Aion jatkossa panostaa enemmän kukkiviin pensaisiin, joiden kukkasista pääsee nauttimaan kaikkein vähimmällä vaivalla. Kukkapenkit ja niiden kitkeminen eivät näytä olevan minun juttuni. Minulla ei vaan riitä niihin aikaa ja kiinnostusta. Olenkin kerännyt viime ja tänä kesänä kukkia yhteen kukkapenkkiin tarkoituksenani hävittää muut penkit. Asuttuamme jo 16 vuotta nykyisessä paikassa pihamme tuntuu edelleen elävän ja muuttavan muotoaan. Se ei ole vieläkään valmis ja sen takia siirtelemmekin välillä kukkia ja pensaita eri paikkoihin. Mielenkiintoista nähdä, mitä vielä saamme aikaiseksi. Minua kiinnostaisivat kovasti erilaiset oleskelualueet.
Askartelut ja käsillä tekeminen on nyt viime aikoina siis ollut vähäisempää, muttei kuitenkaan ihan olematonta. En ikinä uskonut askartelevani kiitoskorttia, joten ei ollut tullut ostettua sellaisia valmiita Kiitos-tekstitarroja. Oli kuitenkin mukava sujauttaa kiitoskortti tuliaisten mukaan kiitoksena perheemme saamasta palvelusta.
Tänä keväänä löysin kauppojen valikoimista paperisia kukanlehtiä, joiden innoittamana siirryin pitkästä aikaa käyttämään paperikukkia korttiaskarteluissani. Tässä vaakaan tekemässä kortissani onkin ideana ja katseenvangitsijana kimppu paperikukkia kortin toiseen reunaan sommiteltuna. Toiseen reunaan on irtokirjaimista muodostettu sana "kiitos".
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
