Pitsinen helletoppi

Iski palava tarve virkata, joten mitäpä sitä kesällä puuvillalangasta virkkaisi, jos ei kesäistä helletoppia. Toki mielessä pyöri uusi olkalaukkukin, mutta aluksi en löytänyt käyttämääni lankaa kuin yhden kerän, joten siitä ei paljon laukkua virkkailla. Eipä kyllä toppiakaan, mutta varasuunnitelmana oli käyttää kahta eriväristä lankaa. Lopulta minun ei onneksi tarvinnutkaan käyttää kahta eriväristä lankaa, kun löysin vahingossa toisenkin samanvärisen lankakerän. Siispä tuumasta toimeen. Virkkasin topin vielä kaiken varalta pitsivirkkauksena, jotta lanka riittäisi vielä pidemmälle.

Tämä yläkuvassa hieman ostoskassiltakin näyttävä toppi on virkattu itselleni sopivaksi, tosin aika tiukaksi, koska lankaa ei ollut kuin kaksi kerää. Pitsikuvio on napattu Novitan lehdestä kesä 2009 sivulta 108 piirros 1 eli Cannes-mekon helmaosan pitsikuvio. Samasta lehdestä löytyy muuten useita ihan oikeitakin toppiohjeita.

Topissa on niskassa halterneck-kiinnitys. Virkkasin toppiin kaikki 200 grammaa Novitan Puro batikia viimeistä milliä myöten. Kyllä tässä topissa voi hyvinkin hellepäivinä kotipihalla pyöriä.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Onnittelukortti - ruusuja ja perhosia

Tämänkertainen onnittelukortti menee nuorelle neidille. Hahmottelin korttiin paperiruusuja ja köynnösmäistä kiehkuraa. Värimaailma olisi ehdottomasti pinkkiä ja hieman liilaa.

Aikani sommiteltuani liimasin ruusut ja stanssatut kiehkurat kortin reunamille. Keskelle halusin liimata juuri ostamani timantinhohtoisen onnittelutekstin. Kortin kulmiin liimasin kirkkaat timanttisydämet. Sen jälkeen kortti makasi askarteluhuoneeni työpöydällä muutamia päiviä ja koin, että kortti kaipasi vielä jotain. Se oli jäänyt keskeltä harmittavan paljaaksi ja jotenkin keskeneräiseksi. Lopulta muiden korttiaskartelujen lomassa huomasin sovittaa muutamaa perhostarraa kukkasten ja köynnösten lomaan. Niinpä kortti sai sitten pari perhosta lisäkoristeiksi ja myös lisäväriksi.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Yksi äitienpäiväkortti - monta ulkoasua

Tällä kertaa on luvassa ajankohtaista korttiaskartelua äitienpäiväkorttien merkeissä.

Tein kaikkiin tämän vuotisiin äitienpäiväkortteihin samanlaisen korttipohjan, mutta koristelin jokaisen kortin eri tavalla.

Tästä lähdin liikkeelle. Kaksiosaiselle valkoiselle korttipohjalle liimasin aluksi kuviopaperin, jonka päälle kiinnitin 3D-tarrapaloilla ovaalin vintagetyylisen valmiskuvan pitsikehyksiin kiinnitettynä.

Ensimmäisen kortin koristelin liimaamalla vaaleanpunertavia paperiruusuja ja vaaleanpunaista organzanauhaa kuvakehyksen reunoille. Lopuksi kiinnitin kortin yläkulmaan kullanvärisen tekstitarran.

Toisen kortin koristelin puolikashelminauhoilla, joita liimasin vintagekuvan ja kortin reunoihin. Liimasin vielä koristeeksi pari valkoista paperiruusua ja kiinnitin kortin yläkulmaan hopeanvärisen tekstitarran.

Kolmannen kortin koristelussa käytin hopeanvärisiä ääriviivatarroja, jotka kiinnitin kortin reunoihin ja kulmiin. Tähänkin korttiin liimasin pari vaaleanpunaista paperiruusua. Lopuksi kiinnitin yläkulmaan hopeanvärisen tekstitarran.

Näin erinäköisiä versioita saa samasta korttipohjasta käyttämällä erilaisia ja erivärisiä koristeita. Tämä oli hauska kokeilu, joka olisi mukava toteuttaa joskus uudelleenkin.

Hyvää Äitienpäivää kaikille äideille!


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Kummitytön sukat

Keväämmällä paljastin blogissani aikomuksistani neuloa kummitytölleni synttärilahjaksi pitsikuvioiset sukat. Nyt on aika paljastaa millaiset niistä tuli.

Kuten siskolleenkin aikaisemmin talvella, valitsin sukkien mallin Niina Laitisen kirjasta Villasukkien vuosi. Valinta oli todella vaikea, sillä toki olisin halunnut neuloa jokaisen kirjassa olevan mallin. Päädyin kuitenkin malliin nimeltä Anemone. Anemone on suomeksi vuokko, joten kukkasistahan tässä on kyse.

Sukan etuosassa toistuukin tämä sama kukkakuvio ylhäältä varresta alas varpaisiin asti.

Sukissa on ristiinvahvistettu kantapää, mikä on mielestäni ehkä kaunein koskaan tekemäni villasukan kantapää. Sukat neuloin Novitan viininpunaisesta Nallesta, joka lienee tarpeeksi lähellä kummitytön lempiväriä. Ihan pinkistä en viitsinyt neuloa, ettei sukista tule liian räiskyvän värisiä. Puikot olivat nro 3. Sukkien koko on 40.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!