Muutama kesäisen lämmin kevätpäivä innosti minut virkkaamaan jotain pientä ja kesäistä. Varmaankin pari päivää kukkapenkissä pää alaspäin rikkakasveja kitkien ja hiukset suupieliin eksyen sai minut ideoimaan itselleni kesäisen hiuspannan, jolla saisi pitkähköt etuhiukset pysymään poissa kasvoilta.
Virkkasin otsapannan Novitan pinkistä Kaisla-langasta ketjusilmukoita ja pylväitä käyttäen. Malli ja mitat ovat omia. Otsapanta oli aika nopeasti virkattu ja sopi pieneksi kivaksi välityöksi. Näitä voisi virkata lisääkin eri väreissä pidettäväksi eriväristen vaatteiden kanssa.
Nyt kun se kukkapenkkikin tuli mainittua niin vähän siitäkin.
Muutama vuosi sitten tehty kukkapenkki on päässyt pahasti heinittymään ja istutukset on aikanaan tullut laitettua päin honkia, joten on aika kaivaa kaikki ylös ja istuttaa uudelleen. Aloittelin tätä urakkaa jo viime kesänä, mutta loppukesän levottomat ampiaiset keskeyttivät hommani. Siispä jatkoin kukkapenkin kaivamista tänä keväänä heti, kun lumet ja kukkapenkin pinta sulivat tarpeeksi. Tarkoitukseni on siirtää matalat perennat eteen ja korkeat taakse, puhdistaa multa juurista ja rikkakasveista sekä tiivistää istutuksia ja lisätä penkkiin uusia perennoja muista penkeistä. Haaveilen myös krookuksista ja tulppaaneista, joita meillä kotona oli, kun olin lapsi, ja jotka aloittivat kukintansa jo pääsisäisenä. Minulla oli reilu kymmenen vuotta sitten omaan makuuni melko hyvä kukkapenkki, jossa oli paljon lajikkeita ja johon ei pahemmin rikkakasveja eksynyt. Erehdyin jossain vaiheessa siirtämään kasvit toiseen kukkapenkkiin, jonka myötä osa kukista hävisi ja loput ovat kasvaneet kituliaasti. Vaikuttaa siltä, että täydellisen kukkapenkin luominen on taitolaji, jota en ainakaan itse ole vielä oppinut. Kadehtien ihailen puutarhalehtien virheettömiä kukkapenkkejä, joista toistaiseksi vain haaveilen, mutta periksi ei anneta.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
