Kirjoituksia käsillä tekemisestä, kädentaidoista, luovuudesta, ruoan kasvattamisesta, ekologisuudesta, luonnosta, kotoilusta, hidastamisesta ja elämänmenosta.
lauantai 27. helmikuuta 2016
Vaaleanpunasävyinen tikkarikortti
Nyt kun päästiin vauhtiin niin tuli tehtyä toinenkin tikkarikortti lyhyen ajan sisään.
Tämän vaaleanpunasävyisen tikkarikortin saa ystävätäreni pienen lahjan kera. Hyvin nämä tikkarikortit näyttävät taipuvan aikuiseenkin makuun.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
tiistai 23. helmikuuta 2016
Sinisävyinen tikkarikortti poikalapselle
Tikkarikortti! Törmasin internetissä jokin aika sitten tikkarikortteihin ja ihastuin. Ehkä näitä on ollut aikaisemminkin, mutta minulle löytö oli ensimmäinen ja tokihan tikkarikorttia oli päästävä askartelemaan ensi tilassa.
Tämän tikkarikortin saa koulutaipaleensa aloittava poikalapsi, jolle tikkarikortti on toivottavasti mukava yllätys. Kortin suunnittelussa ja askartelussa meni yhteensä noin tunti. Pidin siitä, että kortissa on pienellä alalla paljon yksityiskohtia ja kortista saa halutessaan todella värikkään. Hieman arastelin valko-pinkin paperipillin käyttämistä pojalle suunnatussa kortissa, mutta keksin lisätä korttiin hieman vaaleanpunaista kukkien muodossa. Näitä teen varmasti tänä keväänä lisääkin.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
sunnuntai 21. helmikuuta 2016
Kukkia ja tölkinvedinkoruja Fimo-massasta
Esittelin teille jokin aika sitten Makin'sin lehtimuotit, joilla olin tehnyt Fimo-massasta lehtiä korttiaskarteluja varten. Nyt löysin kaupasta myös saman valmistajan kukkamuotit, joilla valmistin kukkia samaista tarkoitusta eli askartelua varten. Fimo-massaa tuli ostettua niin paljon, että tein samalla myös muutaman korun tölkinvetimiä korupohjana käyttäen.
Makin'sin kukkamuotit.
Fimo-kukkasia uunipellillä. Fimo-massan voi kuivattaa uunissa 110 asteessa 30 minuuttia.
Samalla kertaa kuivatin uunissa myös Fimo-massasta tehdyt pöllöriipukset.
Tein kokeeksi myös kukkariipuksen, jossa korupohjana on tölkinvedin.
Tässä valmiita koruja. Riipuksista on helppo tehdä koruja, avaimenperiä tai koristeita vaikkapa vetoketjun vetimiin ja laukkuihin.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
tiistai 16. helmikuuta 2016
Kukallinen hääpäivä-kortti
Lähipiirissämme vietettiin äskettäin 40-vuotishääpäivää, joten askartelin merkkipäivän kunniaksi kukallisen kortin. Olinkin jo jonkin aikaa odotellut sopivaa tilaisuutta päästä käyttämään ostamiani kukkasia.
Kortin tein helmiäishohtoiselle valkoiselle kaksiosaiselle korttipohjalle, johon kiinnitin monenlaisia ja -värisiä kukkia erilaisita materiaaleista sekä Fimo-massasta tekemiäni vihreitä lehtiä. Lisäsin korttiin myös pari puista pientä sydäntä ja keskelle suuren ääriviivatarran. Olen ollut aika ihastunut näihin isoihin ääriviivatarroihin ja käyttänyt niitä ahkerasti viime aikaisissa korteissani. Tarrat näyttävät toimivan monenlaisissa korteissa hyvänä katseenvangitsijana ja tuovat kortin ulkoasuun näyttävyyttä.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
lauantai 13. helmikuuta 2016
Sinisävyiset kirjoneulesukat
Olen viime kuukausina neulonut enimmäkseen naisten sukkia, joten vaihteeksi oli mukava toteuttaa päässä kehittyneitä ideoita ja tarttua perinteisiin miehisempiin väreihin. Olen nähnyt talven mittaan internetissä niin paljon kuvia kirjoneulesukista, että halusin itsekin tällä kertaa neuloa sellaiset.
Sukat syntyivät puikoilla nro 3. Kokeilin aloitella neulomista metallipuikoilla, mutta palasin yhden kierroksen jälkeen takaisin bambupuikkoihin, jotka ovat ihanan kevyet eivätkä valu pois neuleesta. Lankana on jälleen Novitan Seitsemän veljestä ja Seitsemän veljestä raita.
Tänä vuonna en poikkeuksellisesti laita postausta ystävänpäiväkorteista, koska en tehnyt uusia kortteja vaan hyödynsin aiemmin tekemiäni. Viime viikon leikkauksesta toipuminen on vienyt aikaani ja voimavarojani sen verran, että olen ottanut tämän viikon rauhallisemmin särkylääkkeitä popsien. Eilen sain vihdoin tikit pois vatsastani ja pystyn jo vähitellen puuhailemaan jotain kevyttä. Olen aloitellut uutta isompaa käsityötä, jonka toivoakseni pääsen esittelemään teille lähiviikkoina.
Hyvää Ystävänpäivää teille kaikille!
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
sunnuntai 7. helmikuuta 2016
Rouheat raitalapaset
Huomasin yhtäkkiä tarvitsevani lapaset. Tavallisesti pidän nahkaisia kinttaita, joiden päälle olen vetänyt lapaset, mutta nyt halusin sairaalareissua varten lapaset toisten lapasten päälle, jotten hukkaisi kinttaitani.
Lapaset on neulottu Novitan harmaamustasta ja violetinmustasta Rustikasta puikoilla nro 4,5. Hain lapasiini rouheaa ja yksinkertaista ulkonäköä, joka miellyttää silmääni. Lanka sopi mielestäni hyvin tähän toteutukseen. Sen verran tuli lapasia jo testattuakin, että kyllä näillä tarkenee.
En tiedä, miten paljon nykyään pidetään lapasia, mutta käsitykseni on, ettei ainakaan lasten keskuudessa hyvinkään paljon. Lapasten tilalle on tullut kinttaita ja erilaisia kosteutta eristäviä hansikkaita. Niitä meilläkin käytetään. Lapsuudestani muistan, että meillä lapsilla ja aikuisillakin oli aina lapaset, oikeastaan useammatkin päällekäin. Muistan jopa jotkut lapaset ulkonäöltä. Koskaan en muista, että käsiä olisi palellut ja märät lapaset käytiin aina vaihtamassa kuiviin. Lapasia oli vaatekaapissa paljon ja niitä käytettiin yhtä paljon kuin villasukkia. Ihmettelenkin, missä vaiheessa lapaset menettivät arvonsa. Onneksi nyt on merkkejä siitä, että lapasten suosio on jälleen kasvamassa. Toivottavasti ne otetaan myös rohkeasti käyttöön eikä jätetä pelkästään kaapin kätköihin. On ilahduttavaa nähdä julkisilla paikoilla ihmisiä, jotka käyttävät itse tehtyjä vaatteita ja asusteita. Niistä saa inspiraatioita omiinkin töihin ja ne kertovat paljon ihmisestäkin. Yleensä miellän käsitöitä tekevät ja käyttävät ihmiset lämminhenkisiksi ja luonnonläheisiksi. Eivätkä ne ole ollenkaan huonoja ominaisuuksia.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
keskiviikko 3. helmikuuta 2016
Virkattu Angry Birds kunkkupossu-peitto
Mitäpä sitä ei tekisi jälkikasvunsa eteen. Onneksi aina ei ole etukäteen tiedossa kuinka kova urakka tulee olemaan. Tämä urakka nimittäin tuntui kestävän ja kestävän.
Peitto on virkattu pääasiassa Novitan 7 veljestä langasta. Possu on virkattu vihreiltä osin Novitan uudesta kirkkaanvihreästä Nallesta ja kruunu ikivanhasta Novitan Tenneseestä. Peitolle tuli kokoa 144 cm x 77 cm. Kruunu sai jalokivikseen lapsen valitsemat siniset helmiäispintaiset napit.
Ihan heti en vastaavaan työhön kyllä ryhdy. Yhdet villasukatkin piti välityönä tehdä, että jaksoin taas jatkaa. Hommassa ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta peiton sininen osuus oli tosi pitkästyttävä. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen siihen, että olin sinnikäs ja jaksoin virkata peiton loppuun asti. Lapsen ilo oli tässä se paras palkkio.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)