lauantai 31. joulukuuta 2016

Ruusuinen eläkekortti


Juhlistimme taannoin lähipiirin kera eläkkeelle jääntiä. Tein juhlia varten oheisen eläkekortin.




Tein kortin kaksiosaiselle valkoiselle vaakamallin korttipohjalle, jonka kuvioin Cart Usin kukkakuvioisella kohokuviointikansiolla. Valitsin tehosteväriksi punaisen, joten leikkasin kortin keskelle punaisesta ja valkoisesta kartongista soikiot, jotka liimasin päällekkäin hieman toisistaan sivuun. Soikioiden reunoille liimasin punavalkoisia paperikukkia ja valkoisia heteitä. Valkoisen soikion reunustin punaisella tekotimanttinauhalla. Kortin taitepuolelle sujautin nauhan mahdollisia irtosivuja varten. Irtosivulle tulikin kirjoitettua pieni runo onnitteluineen.

Tässä olikin vuoden viimeinen postaus. Turvallista, rauhallista ja onnellista uutta vuotta 2017 kaikille teille lukijoille ja vierailijoille!


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





torstai 29. joulukuuta 2016

Sukkavaraston tyhjennys


Minulla on ollut välillä tapana lahjoittaa tekemiäni käsitöitä hyväntekeväisyyteen. Tällä kertaa en kuitenkaan pystynyt lahjoittamaan tuotoksiani tavanomaiseen hyväntekeväisyyskohteeseeni, koska heillä oli tänä vuonna toisenlainen keräys menossa. Onnekseni huomasin kuitenkin Facebookista ilmoituksen, jossa peräänkuulutettiin hyväntekijöitä lahjoittamaan sukkia oman alueen vähävaraisille. Sehän sopi minulle loistavasti. Pääsin vihdoin tyhjentämään kaappiani.




Nämä sukat lähtivät lämmittämään jonkun lähimmäisen jalkoja. Toivottavasti tekevät yönsä hyvin. Toiset ovat pöytälaatikkorunoilijoita, minä "pöytälaatikkoneuloja". Jostain syystä en koe käsitöiden kauppaamista omaksi jutukseni vaan mieluummin lahjoitan.

Tässä vielä muutamat aiemmin esittelemättä jääneet sukat, jotka nyt päätyivät mukaan hyväntekeväisyyteen.



Olin jo pitkään hypistellyt tätä lankaa ja odottanut sopivaa tilaisuutta päästä neulomaan siitä sukat. Vaikka en oranssista ja keltaisesta liioin pidäkään, värit ovat silti hivelleet silmiäni. Välillä on piristävää neuloa värikkäästä langasta vastapainona tummille neulomuksille. Lanka on siis Järbo Garnin Junior, josta olen aikaisemmin neulonut siniharmaat raitasukat. Lanka on miellyttävän pehmeää ja kaunista akryyli-polyamidilankaa, jossa värit ovat kohdallaan. Tätä lankaa ostanen jatkossakin, jos törmään uusiin sävyihin.




Koukkuunnuin välillä kirjoneulesukkiin ja neuloin parin, johon käytin lankaa, jolle en keksinyt muutakaan käyttöä. Tällä kertaa teinkin perusväriltään tummat sukat. Tummanharmaa lanka on Novitan Nallea ja kirjava lanka Novitan Nalle Luontopolku. Sukat ovat kokoa 38/39.




Tämä Ruususet -niminen malli löytyi Ann Buddin Villasukkakirjasta. Sukat neuloin Novitan Nalle Taikasta puikoilla nro 3. En taaskaan näyttänyt muistavan, että kirjava lanka ei ole paras mahdollinen lanka kuvio- ja pitsisukkiin, koska kuvio häviää langan kirjavuuden sekaan. No, tällaiset tuli kuitenkin tehtyä.




Lopuksi vielä hempeät vauvan pastellisukat, jotka neuloin Baby Marinosta. Ihastuin lankaan jossain Facebookin sukkaryhmässä ja ostin sitä viimein tänä syksynä. Valitettavasti minun neuleessani värit eivät asettuneet niin, että näyttäisi kuin olisin neulonut ruusunnuppuja. Parhaimmassa tapauksessa langan pinkit ja vihreät värit nimittäin asettuvat niin, että näyttävät muodostavan ruusunnuppuja. Sukista tuli kokoa 21 ja tarkistin mitan moneen kertaan, koska sukat vaan näyttävät paljon isommilta kuin ovatkaan.



Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





tiistai 27. joulukuuta 2016

Raidallinen villapaita


Joulun pyhinä valmistui viimein toinen keskeneräinen iso käsityöni, jota aloittelin syksyllä. Välissä oli pitempikin tauko, kun tein muita käsitöitä, mutta nyt tuntui siltä, että villapaita pitää saada jo valmiiksi.




Lanka on Novitan Ruskaa, jota ostin pariinkin otteeseen lanka-alennusmyynnistä. Ostin ensin fuksianpunaista lankaa ja keksittyäni neulovani langasta villapaidan huomasin tarvitsevani lisää lankaa. Fuksianpunaista lankaa en vaan enää löytänyt kaupasta, joten oli tehtävä pieni muutos suunnitelmaan ja ryhdyttävä neulomaan raidallista villapaitaa. Arvelutti hieman, miten ruskeansävyinen ja pastellinkirjava lanka sointuisivat fuksianpunaisen kanssa, mutta olin yllättynyt, että ne sopivat näinkin hyvin yhteen. Lankavarastojani en tässä tapauksessa tunne päässeeni vähentämään, koska ostin langat kuluvana vuonna. Villapaidan malli on oma, perusvillapaita.

Uusi villapaita lieneekin jo tarpeen, koska olen pitänyt paria tiettyä villapaitaa syksystä saakka ja vähitellen alkaa pelottaa, että joku kaunis päivä jommassa kummassa on ahkerasta käytöstä tullut reikä. Nyt voinen hidastaa reikiintymistä ottamalla käyttöön myös kolmannen villapaidan.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





torstai 22. joulukuuta 2016

Rauhallista Joulua!


Jouluaatto on jo melkein ovella. Joulusiivous on viimeistä silausta vaille valmis, joulukoristeet ovat paikallaan ja huomenna on aikaa jouluruokien laittoon. Jälkikasvu on kirmannut joululomalle eikä aikaisia herätyksiä ole reiluun pariin viikkoon läksyistä ja muista puhumattakaan. Ajatus lipuu pikku hiljaa jouluun ja rauhoittuu.

Alkuviikosta laitoimme pihalle lisää lyhtyjä ja jouluvaloja. Sain syksyllä rakkaan vaarivainaani käsin veistämiä heinäseipäitä, joista nyt tein pihallemme kolmijalan suurta kynttilälyhtyä varten. Kesällä samaisessa viritelmässä voi riiputtaa kesäkukkia amppelissa. Lisäsin heinäseipäiden ympärille havuköynnöstä ja jouluvalot, koska meillä ei tällä hetkellä ole sopivaa puuta tai pensasta, johon jouluvalot voisi laittaa.




Joulu on rauhoittumisen aikaa. Tänä jouluna rauhoittumiseen kuuluu myös ehdottomasti levähtäminen, koska olen sairastanut jo kaksi viikkoa flunssaa enkä ole ehtinyt yhtään levähtää ja yrittää parantua valmistautuessani jouluun ja hoitaessani omia ja jälkikasvun asioita. Tänä aikana olen onneksi löytänyt uuden ystävän, nenänhuuhtelukannun, jonka avulla toivottavasti vältyn lääkekuurin syönniltä.

Lapsuuden parhaisiin joulumuistoihini kuuluu suvun yhteiset joulut mummolassa, jonne isovanhempani sisarukset lapsineen kokoontuivat viettämään joulua. Siihen aikaan meillä kävi vanhanajan joulupukkeja, jotka olivat pukeutuneet turkiksiin ja pitkiin partoihin. Pukit olivat niin hyvin naamioituneita, etten vieläkään ole keksinyt ketä he olivat. Kun on paljon porukkaa niin ei helposti huomaa, kuka puuttuu joukosta. Myöskään noina suvun yhteisinä jouluina en muista lasten saaneen valtavasti lahjoja eikä se ketään tuntunut haittaavan, kun ympärillä oli valtavasti lämpöä, naurua ja tarinoita. Ympäristö oli turvallinen, kun kukaan ei ollut päihtynyt eikä käyttäytynyt uhkaavasti. Kaikki olivat sovussa keskenään ja arvostivat toisiaan. Tällaisia jouluja toivoisin kaikkien joskus kokevan, jotta emme unohtaisi läheisiämme ja jaksaisimme välittää jokaisesta vierellä kulkijasta.


Rauhallista Joulua Teille kaikille!





maanantai 19. joulukuuta 2016

Hoo's shopping bag - ostoskassi pöllökuvalla


Tämä idea oli tarkoitukseni toteuttaa jo viime joulun alla, mutta aikapulan vuoksi en ehtinyt. Onneksi nyt muistin sen vielä ja sain toteutettuakin kaikkien muiden keskeneräisten käsitöiden ohessa. Olen edelleen flunssassa ja kuumeessa, joten isommat käsityöni eivät ole oikein kiitettävästi edistyneet.




Alunperin minun oli tarkoitus tehdä pöllö kankaasta, mutta törmättyäni internetissä krokotiilivirkkaukseen syntyi päässäni uudenlainen idea toteutuksesta. Pöllön alaosa on siis toteutettu krokotiilivirkkauksena ja pää pylväs- ja ketjusilmukoilla. Suu on tehty pitkillä pistoilla ison silmäneulan avulla. Kassi on ostettu viime syksynä Suomalaisesta kirjakaupasta. Ompelin pöllön kassiin ompelukoneella. Pöllö näytti irrallaan ihan mukiinmenevältä, mutta nyt kassiin ommeltuna sen pää näyttääkin vähän isolta. Minulla saattaa nämä pöllön mittasuhteet olla vielä hakusalla, koska tämä on ensimmäinen pöllötyöni siitäkin huolimatta, että tykkään pöllöistä hirveästi ja muutamia pöllöihin liittyviä ideoitakin on mielessäni.

Krokotiilivirkkauksesta innostuin sen verran, että pari ideaa jäi mieleeni pyörimään. Niistä lisää joskus myöhemmin.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





lauantai 17. joulukuuta 2016

....vaan vielä yksi joulukortti


Epähuomiossa jäi viime postauksesta yksi joulukortti esittelemättä ja se tulee tässä.




Vanhaa poroideaa hieman muokaten. Kortti on tehty kaksiosaiselle valkoiselle korttipohjalle, johon on liimattu päälle lumihiutalekuvioinen paperi ja kuviolävistimellä tehtyjä lumihiutaleita. Puisen porofiguurin alle on liimattu kuviopaperi, jossa tähtien tuiketta ja sen päälle Craft Diesin jouluisella stanssisetillä stanssattu pitsinen paperi.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





tiistai 13. joulukuuta 2016

Joulukorttikimara - vuoden viimeiset joulukortit


Joulukorttien viimeinen postituspäivä lähestyy. Olen askarrellut viime päivät urakalla erilaisia joulukortteja, vuoden viimeisiä, jotka nyt esittelen.




Tässä olen soveltanut erästä taannoin esittelemääni kortti-ideaani hieman erilaislla väreillä ja papereilla. Väreiltään kortti jäi valitettavasti melko harmaavalkoiseksi, jota punainen puolikashelmiainekaan ei jaksa hirveästi piristää. Positiivinen yllätys korttia askarrellessa oli se, että koristenauhan takana oli valmis teippipinta ja melko tiukasti tuntuikin kiinnittyvän.




Tämä joulukortti-idea oli mielessäni jo jonkin aikaa. Itse idean toteuttaminen ei ollut kummoinen, mutta taustapaperin valintaan kulutin eniten aikaa. Halusin taustaksi kuvan, jossa oli oksamainen kuvio. Leimatuista joulupalloista tuli hienommat, kun keksin liimata niihin pieniä tekotimantteja.




Minulla on ollut jemmassa muutamia vuosia valmiita kaupasta ostettuja askartelukortisteita. Nostin ne tarkoituksella askartelupöydälleni odottamaan joulukorttiaskarteluja tarkoituksenani käyttää niitä johonkin korttiin. Alkoi jo näytää siltä, ettei niitä tule käytettyä, mutta tähän kortti-ideaan ne soveltuivat hyvin.




Simppeli peruskortti. Iso leimakuva Pro Markereilla väritettynä kannen toiseen laitaan ja toiseen laitaan koristeita ja jouluinen teksti.




Kaksioisaiselle valkoiselle korttipohjalle tehty siluettimaisemallinen kortti. Kehykset stanssattu Craft Diesin jouluisella stanssisetillä ja hiutaleet tehty kuviolävistäjällä. Taustapaperin valitsemisessa oli tässäkin oma hommansa ennen kuin tajusin kokeilla tätä.

Toivottavasti tekin olette saaneet omat joulukorttinne jo valmiiksi. Minä jatkan vielä iltaa kirjoittelemalla kortteja ja osoitteita kuoriin. Ensi vuonna yritän taas muistaa aloittaa joulukorttiaskartelut ajoissa.


Kiitos, kun kävitte sivuillani. Tervetuloa uudelleen!







sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Joulukortti 9/2016


Tämänkertainen joulukortti-idea ei ole omani vaan olen kopioinut sen sujuvasti jostain internetin syövereistä. Ihastuin kortin yksinkertaiseen tyylikkyyteen ja minulla sattui vielä kaiken lisäksi olemaan samanlaiset leimasimet, joilla alkuperäinen kortti oli tehty.




Ihan yks' yhteen en kuitenkaan kortteja kopioinut vaan jätin alkuperäisessä kortissa olleet puolikashelmet pois ja käytin hieman erilaisia leimasimia. Kortti on siis tehty pelkästään leimasimia käyttämällä. Eri väreillä leimaamalla ja embossausta käyttämällä kortista saa luotua lukuisia erilaisia variaatioita. Tämäntyyppisiä kortteja on myös helppo toteuttaa, jos aikapula uhkaa.

En yleensä kopioi kortteja suoraan, vaikka silloin tällöin etsinkin internetistä ideoita tai katselen muiden aikaansaannoksia. Tässä tapauksessa kortti-idea vaan tuntui niin täydelliseltä, ettei ollut tarvetta kehitellä siitä sen kummemmin omaa versiota.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





perjantai 9. joulukuuta 2016

Joulukortti 8/2016


Tässä jälleen joulukortti, jonka kanssa pähkäilin pitkään ennen kuin sain tehtyä siitä mieleisen. Lähinnä mietitytti tuo kirjava taustapaperi, johon en ollut löytää sopivia koristeita. Asiaan saattoi kyllä vaikuttaa vahvasti myös paraikaa pääni sekoittava flunssa. Joulukuu ei ole joulukiireiden takia mikään paras aika sairastaa. Onneksi sairaanakin pystyy joissain tapauksissa vaikkapa askartelemaan. Mihinkään isompaan en tosin jaksa nyt ryhtyä, joten käsityöt saavat odottaa.




Tein kortin valkoiselle kaksiosaiselle korttipohjalle, johon kiinnitin tuon päätäni vaivanneen sinipohjaisen kuviopaperin. Kuviopaperin päälle kortin alaosaan liimasin kultatähdillä kuvioidun punaisen nauhan ja siihen päälle limittäin erivärisistä papereista leikkaamani joulukuuset. Lopuksi liimasin kortin alaosaan punaisen joulutekstitarran. Kokonaisuudesta tuli yllättävän tasapainoinen juuri tuon punaisen koristenauhan ansiosta. Ilman sitä kortti vaikutti alastomalta ja valjulta. Kuusikoristeissa toistuvat kuin tarkoituksella taustapaperin kuvioissa olevat värit. Olin tarkoittanut kuusikoristeet alunperin toiseen korttiin, mutta lopulta ne päätyivätkin tähän.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Joulukortit 6 ja 7/2016


Tällä kertaa esittelen kaksi joulukorttia, koska kortit ovat hyvin samantyyppisiä.

Tämä joulukortti-idea antoi odottaa itseään tovin. Kohokuvioitu punainen korttipohja pyöri jonkin aikaa askartelupöydälläni odottaen sopivia koristeita. Aikani kuviopapereita selailtuani ja koristeita sovitettuani kaikki vain viimein loksahti kohdalleen. Jotain vastaavaa olin aiemminkin kaavaillut, mutta väärillä koristeilla ja kuviopapereilla. Miten suuri merkitys onkaan löytää ne oikeat osat, jotka sopivat parhaiten yhteen. Tämä pätee varmasti monessa muussakin asiassa kuin korttiaskartelussa. Myös ihmissuhteissa.




Kortti on tehty kaksiosaiselle punaiselle kultapilkkuiselle korttipohjalle. Kansi on kohokuvioitu Cart-Usin lumihiutalekuvioisella kohokuviointikansiolla. Liimasin kannen toiseen reunaan suikaleen nauhamaista kuviopaperia ja sen päälle sydämen jouluisella tekstillä. Kannen toiseen reunaan lisäsin kehykset, joiden sisään liimasin vintagetyylisen joulukuvan.

Innostuin askartelemaan samantyylisen kortin myös vihreänsävyisenä.




Vihreän korttipohjan jätin kohokuvioimatta. Muuten tein siitä samantyylisen kuin yllä esittelemästäni punaisesta kortista. Kortin toiseen reunaan liimasin nauhamaista kuviopaperia jouluteksteineen ja toiseen reunaan korttia jouluisen vintagekuvan kehyksineen. Yläreunaan lisäsin vielä ison kimallepintaisen lumihiutaleen. Tämänkin kortin kohdalla jouduin hieman pohtimaan, koska punaisessa kortissa käyttämäni pitsinen kehys ei sopinutkaan vihreässä kortissa käyttämäni pienemmän kuvan kanssa. Siispä leikkasin kuviosaksilla tavallisesta valkoisesta askartelukartongista kehykset valitsemalleni kuvalle.

Erilaisilla väreillä ja koristeilla saa samasta ideasta hyvinkin erilaisia lopputuloksia, sillä mitäpä sitä hyväksi koettua ideaa muuttamaan.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





maanantai 5. joulukuuta 2016

Joulukortti 5/2016


Tämän kertaisessa joulukortissa liikutaan turkoosin vihertävässä värimaailmassa. Kortti syntyi hetken mielijohteesta ideoidessani puisen porofiguurin sijoittamista tähtitaivaan alle.




Kortti on tehty valkoiselle kaksiosaiselle korttipohjalle. Muut kortin värit valikoituivat oikeastaan sen perusteella, että ainoa tähtitaivasta muistuttava kuviopaperi sattui olemaan porofiguurin alle sijoittamani mintunvihertävä kuviopaperi. Sen kaveriksi sointui parhaiten turkoosinvihertävä köynnöskuvioinen paperi, jonka sijoitin kortin kanteen alimmaksi. Muut kortin koristelut, tähtiboordin, lumihiutaleet ja tähdet tein valkoisesta paperista. Lopuksi sijoitin kortin kulmiin valkoiset puolikashelmet ja porofiguurin alle hopeanvärisen joulutekstitarran.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





lauantai 3. joulukuuta 2016

Joulukortti 4/2016


Edelleen sinistä. Vuoden neljättä joulukorttia askarrellessani huomasin jumittuneeni siniseen väriin, vaikken väristä kummemmin pidäkään enkä osaa mieltää sitä vieläkään jouluun kuuluvaksi väriksi.




Tässä kortissa olen kokeillut kuviopaperin päälle leimaamista. Kuviopaperin valinnassa sai olla tarkkana, jottei paperissa oleva kuvio olisi liian hallitseva. Tarkoitushan on kuitenkin, että leimattu kuva erottuu ja sen pystyy värittämään ilman, että kuva pahemmin kuultaa värin alta. Tämä oli ihan kiva kokeilu ja todennäköisesti tulen käyttämään kyseistä tekniikka joskus toistekin.

Kortti itsessään on tehty kaksiosaiselle valkoiselle korttipohjalle, jonka päälle olen liimannut palan kuviopaperia. Kuviopaperin olen ensin leimannut Stampendousin leimalla ja värittänyt Pro Markereilla. Kuviopaperin päälle olen kiinnittänyt Marianne Designin terällä stanssaamani valkoisen kiehkuran, valmiin joululaulutekstin ja kimallepintaisen lumihiutaleen.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!






keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Joulukalenterikeppi


Mitä kummaa? Outo otsikko. Vaatii tarkempaa selvitystä.

Jälkikasvu sai isovanhemmiltaan erilaisen joulukalenterin joulun odotuksen tueksi. Täytyy sanoa, etten ole aiemmin moiseen törmännyt ja haluan tietenkin jakaa tämän teidän kanssanne.




Idea on helppo, mutta vaatii pientä näpertelyä.




Käytännössä tällainen joulukalenterikeppi toteutetaan niin, että harjanvarteen naputellaan 24 kappaletta nauloja tai nastoja, joihin laitetaan roikkumaan pieniä pusseja. Pussit voisi kyllä korvata esimerkiksi pienillä itse neulotuilla sukilla. Sitten pussit (tai sukat) numeroidaan ja ripustetaan joko numerojärjestyksessä tai sekalaisessa järjestyksessä nauloihin roikkumaan. Lopuksi pussit täytetään yllätyksillä. Kalenterin etu on se, että sen voi käyttää vuosi vuodelta uudelleen, se vie vähän tilaa ja on aika ekologinenkin. Joulukalenterikepin valmistuksessa voi halutessaan kierrättää vanhat harjanvarret ja ommella pussukat vaikkapa vanhoista lakanoista tai verhoista.

Yllätyksellistä joulun odotusta kaikille!


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





lauantai 26. marraskuuta 2016

Joulukortti 3/2016


Vuoden kolmannessakin joulukortissa on sininen värimaailma.




Kortti on tehty kaksiosaiselle valkoiselle korttipohjalle vaakasuoraan. Liimasin kanteen ensin suuremman kuviopaperin palan sekä alareunaan valkoisen pitsiboordin. Sen jälkeen liimasin kannen toiseen reunaan pienemmän kuviopaperin, jonka olin liimannut valkealle pohjalle niin, että valkoiset reunukset jäävät näkyviin. Pienemmän kuviopaperin päälle kiinnitin stanssattuja lumihiutaleita ja jouluisen kuvan. Viereiselle alueelle kiinnitin isomman kimallepintaisen lumihiutaleen ja valmiin jouluisen tekstikuvan. Lopuksi lisäsin pienemmän kuviopaperin kulmiin valkoiset puolikashelmet koristeiksi.

Joulukiireet alkavat painaa tosissaan päälle. Huomasin, ettei jouluun ole enää kuin neljä viikkoa enkä ole vielä ehtinyt panostaa juurikaan joululahjojen hankintaan tai valmistukseen. Ensi viikolla vaihtuu jo joulukuu. Tänä viikonloppuna olen leiponut urakalla. Joululeipomuksista ei kuitenkaan ole vielä kyse. Osa leipomuksista menee tällä kertaa koulun myyjäisiin ja osa omiin suihin. Jospa nyt tämän viikonlopun jälkeen alkaisi nuo ulkopuoliset kiireet jo hellittämään ja pääsisin vihdoin oikein kunnolla käsiksi omiin projekteihini. Tällä hetkellä minulla on kaksi isompaa juttua kesken, joita toivottavasti pääsen esittelemään täälläkin vielä joulukuun aikana. Päässä pyörii kyllä ainakin kymmenen muutakin käsityöhoukutusta, joihin pitäisi päästä käsiksi. To do -listani vain piteni, kun ystäväni kävi viikolla neulomassa seuranani mukanaan mitä ihanampia käsitöitä. Yritän nyt kuitenkin olla aloittamatta mitään uutta, jotta saisin ensin keskeneräiset tehtyä.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Minions -sukat


Neuloin lapselle yllätyksenä Minions-sukat. Nappasin aiemmin tänä vuonna Minions-kuvan kaavan Facebookin sivuilta aikomuksena toteuttaa sukat myöhemmin. Nyt koitti tuo hetki. En valitettavasti kuitenkaan saanut kuvasta neulomalla kaunista, joten ei auttanut muu kuin opetella silmukointi. Netti on onneksi täynnä kaikenlaisia kuvallisia ohjeita, joten silmukoinnin ohjekin löytyi nopeasti. Silmukointi oli mukavaa. Jos pidät ristipistoista, pidän ehkä silmukoinnistakin.



Sukat on neulottu Novitan Tuomaksesta ja 7 veikasta. Silmukoinnissa käytetyt langat ovat Novitan 7 veikkaa. Sukat ovat kokoa 35/36 ja neulomisessa on käytetty puikkoja nro 3.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





lauantai 19. marraskuuta 2016

Joulukortti nro 2/2016


Ei hirveän persoonallinen otsikko... mutta tässäpä tämän vuoden toinen joulukortti. Joulukorttipaja on päässyt alkuun, joten luvassa on vielä myöhemminkin uusia korttimalleja.




Tämänkertainen kortti on tehty kaksiosaiselle valkoiselle korttipohjalle, jonka päälle on liimattu turkoosiin vivahtavaa kuviopaperia. Kortin värit eivät ole ihan noin tummat kuin kuvassa. Lisäksi olen askarrellut korttiin boordin, johon olen leikannut palan kuusikuvioisesta paperista. Valkoisen osan olen kuvioinut lävistäjällä ja toisen reunan leikannut kuviosaksilla. Lopuksi kiinnitin kanteen valkoiselle pohjalle käsin leimatun jouluisen tekstin ja valmiiksi stanssatun hilepintaisen hiutaleen.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





maanantai 14. marraskuuta 2016

Kuuta tuijotellen


Syksyn ja pimeän tulo on mukavaa aikaa monelta osin. Hämärän laskeutuminen tuo tunnelmaa mökkiin ja ilman viileneminen saa viimeistään vetämään villasukat jalkaan. Syyspimeillä on mukavaa lämmittää ja tuijotella takkaa sekä poltella kynttilöitä sisällä ja ulkona. Syyspimeillä katse hakeutuu myös taivaalle valoisten kesäöiden jälkeen. Hämärtyvällä syystaivaalla alkavat tähdet jälleen tuikkia. Silmät etsivät tähdenlentoja ja revontulia. Vaikka muuten olisikin valotonta, niin kuu pitää huolen siitä, ettei koskaan ole ihan pilkkopimeää. Monet ovat varmaan ulkoilleet täydenkuun taianomaisessa valossa ja toiset taas kiroillen vetäneet illalla verhoja ikkunoiden eteen saadakseen nukkua täydenkuun häiritsemättä.

Itsekin kuulun niihin, jotka tähyävät syksyisin ja talvisin ilta- ja yötaivaalle tähtikuvioita ja planeettoja etsien. Jos oikein onnistaa, saattaa nähdä niitä tähdenlentojakin tai revontulia. Aina ei tarvitse mennä edes ulos vaan taivaalle tulee tähyiltyä ikkunastakin, ainakin kovimmilla pakkasilla. Joskus innostun kaivamaan kaukoputkeni esiin ja tutkailen sen avulla kuun kraatereita. Näin hienoja kuvia saa kaukoputken kautta alle satasen kännykälläkin.




Ilokseni myös jälkikasvumme on perinyt innostukseni ja kiinnostukseni avaruuteen ja taivaankappaleisiin. Automatkatkin kuluvat syys- ja talvipimeillä taivaalle tuijotellen, silloin kun en ole ratissa, ja taivaan ilmiöistä keskustellen. Jos näemme jotain kiinnostavaa, josta pitää ottaa tarkempaa selkoa, vierailemme kotiin päästyämme Ursan kotisivuilla. Myös avaruusaiheiset uutiset tulee luettua tarkkaan.





Tähtitieteen harrastaminen kotioloissa ei ole kovin vaikeaa tai kallista ja yleensä lapsetkin jaksavat siitä innostua. Tavallisilla kiikareilla pääsee jo hyvin alkuun, jos haluaa vain kuuta tuijotella. Aurinkoahan kiikareilla tai millään muullakaan ei saa katsella, ei edes paljain silmin, koska se voi johtaa näön vaurioitumiseen.

Jos kiinnostuksesi heräsi, niin tänä iltana on helppo aloittaa uusi harrastus superkuuta tuijotellen.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Joulukorttikausi avattu


Nyt kun isänpäiväkiireistä on jo melkein päästy yli voi rauhassa keskittyä joulukorttiaskarteluihin. Ideariihi on ollut jo käynnissä muutaman viikon, mutta täytyy myöntää, että vähän nihkeästi on joulukorttiaskartelu tänä vuonna lähtenyt käyntiin. Jonkun verran olen tänä syksynä ostanut tarvikkeita joulukortteihin, mutta en niin paljon kuin menneinä vuosina. Tällä viikolla ostin kuitenkin pari uutta joululeimasinta, joiden myötä tämän vuoden joulukorttiaskartelu pääsi vihdoin vauhtiin.




Ensimmäisen valmistuneen kortin olen tehnyt valkoiselle kaksiosaiselle korttipohjalle. Korttipohjalle on liimattu pala kuviopaperia, jonka päälle taas on liimattu Artemion leimasimella leimattu joulukuusen kuva. Leimakuvaan olen lisännyt muutamia kullanvärisiä puolikashelmiä. Lopuksi lisäsin vielä punaisen joulutekstin.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Isänpäiväkortit metsästävälle ja kalastavalle papoille


Tarkoitus oli tehdä papoille ihan toisenlaiset kortit, mutta kukkakortteihin päädyimme kuitenkin jälleen. Kukkakortit taitavat olla sellaisia yleispäteviä ja turvallisia vaihtoehtoja joka tilanteeseen. Hieman ideoituani keksin myös, miten personoida molemmille papoille omanlaisensa kortit. Tällä kertaa käytin litteitä kukkia, jotta kortit mahtuisivat kuoriinsa.




Metsästävän papan korttiin keksin ujuttaa kukkien sekaan sarvipään ja linnun.




Kalastavan ja veneilevän papan korttiin liimasin kukkasten sekaan kaloja ja simpukoita.

Kortit on tehty valkoiselle kaksiosaiselle korttipohjalle. Kanteen on liimattu erilaisia ja erivärisiä paperi- ja paljettikukkasia. Lapsi on avustanut sen verran, että stanssasi kortteja varten paperikukkia ja kukanlehtiä. Onhan kyse hänen papoistaan. Vaikeinta korttien askartelussa oli leimata teksti kirjainleimasimilla ja sen kyllä huomaakin. Ei ole ihan viivasuoraan mennyt ja kirjainten väleissäkin on erikokoisia rakoja. Selvä käsityön leima siis.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





lauantai 5. marraskuuta 2016

Synttärijuhlaa isänpäivän kynnyksellä


Vuoden viimeisiä synttäreitä lähipiirissä vietetään nyt viikonloppuna. Joinakin vuosina synttärit ovat osuneet hyvin lähekkäin isänpäivän kanssa. On ollut hieman haasteellista yrittää askarrella kaksi täysin erilaista korttia samalle henkilölle. Siinä onkin ollut pohtimista vuodesta toiseen.

Tänä vuonna pengoin varastojani yrittäen ideoida sopivaa aihetta ja etsiä siihen tarvikkeita. Halusin käyttää aiemmin ostettuja tarvikkeita enkä niinkään uusimpia. Lähdin kehittelemään ideaa löytämästäni Penny Blackin Hoppy Day -leimasimesta, jota en ollut vielä koskaan käyttänyt ja unohtanut tyystin jopa sen olemassaolon.




Ne joille leimasin on tuttu ennestään tietävät, että sangoista, housun taskusta ja hatun lieristä kurkistaa sammakoita. En kuitenkaan halunnut korttiini sammakoita, joten ratkaisin ongelman liimaamalla sammakoiden päälle pienet kukkaset ja värittämällä taskusta kurkistavan sammakon piiloon. Muutoin tein kortin valkoiselle kaksiosaiselle korttipohjalle, jonka kanteen liimasin sinisen kukkakuvioisen paperin. En halunnut piilottaa kuviopaperin kauniita kukkasia, joten päädyin koristelemaan korttia hyvin vähän. Kannen toiseen reunaan liimasin koristenauhan ja lisäsin yläreunaan kullanvärisen onnittelutekstin. Sovittelin kanteen kyllä muutakin tilpehööriä, mutta päädyin sitten siihen, että vähemmän on enemmän tässäkin tapauksessa, vaikka toteutus jäikin hyvin simppeliksi.

Ohessa vielä vinkki, miten rikkoutuneet saviruukut voi uusiokäyttää. Muoviruukkuja tähän tarkoitukseen ei voi käyttää.




Syksyssä on parasta kirpeän raikaan ulkoilusään lisäksi se, että iltaisin voi polttaa ulkona kynttilöitä. Nyt kun lunta ei vielä ole kunnolla maassa kynttilät tuovat lempeää valoa pimeyteen.




Rauhallista Pyhäinpäivää teille kaikille!



Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Viininpunaiset kädenlämmittimet


Kädenlämmittimet ovat jo monta vuotta olleet to do -listallani. Kuulun niihin kylmäraajaisiin olentoihin, jotka lämmittelevät käsiään takkatulen edessä tai nukkuvat kylmimpinä talviöinä tumput käsissään ja sukat jaloissaan. Kädenlämmittimet ovat olleet jonkinlainen ikuisuusprojekti, vaikka kyseessä ei ole sen isompi käsityö. Siitä kertonee sekin, että jossain laatikossani pyörii pariton kädenlämmitin, jolle ei ole tullut tehtyä paria ja jonka seuraavan kerran löytäessäni voinkin surutta purkaa.

Viininpunaisesta Dropsin langasta piti alunperin eräällä automatkalla syntyä sukka, mutta koska lanka on niin valtavan ohutta, ajattelin läpikuultavaa sukanvartta käteeni sovittaessani sen soveltuvan paremmin kädenlämmittimeksi. Ideaan vaikutti varmasti sekin, että olin vastikään keskustellut ranteenlämmittimistä ja asia oli jäänyt pyörimään mieleeni. Niinpä tuumasta toimeen.




Neuloin lämmittimet tavallisena resorineuleena enkä asettanut muita vaatimuksia kuin että niiden piti olla tarpeeksi pitkät. Lämmittimet valmistuivatkin 2.5 numeron puikoilla yhden illan aikana ja olen huipputyytyväinen siihen, että sain viimeinkin ruksata yhden asian yli listaltani. Saattaisinpa tehdä tällaiset pukinkonttiinkin, jos vain suinkin ehdin.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Lankashoppailua, lomatunnelmia ja raitasukkaa


Syysloma alkaa olla lopuillaan, viimeistä päivää viedään. Tälläkin kertaa loma on mennyt pääasiassa leppoisissa merkeissä. Jotain järkevääkin olen saanut aikaiseksi, mutta en siinä määrin kuin olin suunnitellut. Meillä suomalaisilla taitaa olla paha tapa suorittaa lomallakin ja uupua suorittamisesta. Ennemminkin pitäisi osata elää hetkessä ja nauttia ajasta, kun lapset ovat vielä pieniä ja viettää aikaa heidän kanssaan, vaikkei nyt sitten mitään siinä sivussa ehtisi suorittaakaan. Menee vain muutama vuosi ja pikkuiset ovat kasvaneet niin isoiksi, etteivät enää istu sylissä ja viettävät aikaansa mieluummin kavereiden seurassa.

Ihan lekotellessa syyslomamme ei sentään mennyt. Ehdimme onneksi tehdä pienen syyslomareissun ennen kuin jälkikasvumme sairastui flunssaan ja kuumeeseen. Parin viime vuoden aikana olen keksinyt muodostaa tavaksi koluta lähes kaikki matkan varrelle osuvat lankakaupat, ainakin ne parhaimmat. Niin tälläkin kertaa eikä suinkaan turhaan. Tein hyviä ja edullisia löytöjä.




Tällainen kassillinen lankoja lähti kotiin. Tällä kertaa en edes vilkaissut Novitan lankoja, koska niitä saa lähikaupastakin. Jahtasin nimenomaan sellaisia lankoja, joita ei kotikaupasta saa. Ja kuten moni muukin varmasti tietää niin yleensähän siinä käy vielä niin, että uutta lankaa on saatava melko pian puikoille. Niin kävi nytkin.




Testasin ensimmäiseksi Katian ruskearaidallisen Marathon Kids langan. Katian langat ovat minulle uusi tuttavuus enkä muista aiemmin ostaneeni niitä elleivät sitten aiemmin ostetut langat makaa vielä käyttämättöminä ja unohtuneina jonkun laatikon pohjalla. Sukista tuli kokoa 43. Käytin puikkoja nro 2.5, vaikka lankaa olisi voinut neuloa numeroa isommillakin puikoilla. Kaikki tuon kokoiset puikkoni vain sattuivat olemaan varattuja, joten oli tyydyttävä ohuempiin kuin olin suunnitellut. Nämä sukat pääsevät takuuvarmasti pukinkonttiin ja tiedän jo kenelle ne annan.

Sukkien lisäksi sain aikaiseksi myös toisen jonkin aikaa to do -listallani olleen kiireellisen tehtävän. Ostin ennen syyslomaa lapselle kalliihkon talvitakin, jonka taskuissa ei ollut lainkaan vetoketjuja vaan pelkät läpät. Takki oli kuitenkin valikoiman käytännöllisin sekä väriltään ja toppauksiltaan parhain, joten ostin sen silti, vaikka tiesinkin, että taskuista on vaarassa tippua kotiavaimet ja kaikki muutkin tavarat. Suunnittelinkin ompelevani taskuihin itse vetoketjut. Onneksi ehdin miettiä ja suunnitella asiaa, koska tajusin, että käsin ompelemalla saan vetoketjut kaikkein parhaiten paikoilleen. Niinpä sitten eräänä syysloman iltana istahdin sohvalle ja ryhdyin toimeen.




Suoritus ei ole ihan kympin arvoinen. Ammattiompelija olisi varmaan saanut tikkaukset piilotettua kauniimmin, mutta ei niitä hirveästi huomaa nytkään, jos ei tiedä katsoa tarkemmin. Pääasiahan on, että on itse tyytväinen ja homma toimii. Ainoastaan rintataskun vetoketjun kanssa oli ongelmaa ja sen jouduinkin purkamaan ja ompelemaan uusiksi, kun en saanut sitä heti asettumaan kauniisti.

Nyt sitten vaan odottelemaan ensi viikolla alkavaksi luvattua talvea ja valmistautumaan henkisesti jälleen alkavaan arkeen.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Ruusuinen synttärikortti


Loppukesä ja alkusyksy oli lähipiirissämme synttärijuhlien ruuhka-aikaa. Sen varjolla pääsin taas askartelemaan synttärikorttia. Tällä kertaa en kuitenkaan halunnut käyttää kortissani paperikukkia, joita viime aikaiset korttini ovat olleet kyllästymiseen asti pullollaan. Sen sijaan halusin palata yksinkertaisempaan tyyliin ja kaivaa kaappien kätköistä kauan aikaa käyttämättä olleita askartelutarvikkeita.




Kortin tein punaiselle neliökorttipohjalle, johon liimasin sekä kukkakuvioista että yksivärisiä askartelukartonkeja päällekkäin sommitellen. Kanteen lisäsin koristeiksi askartelukuvan ruusukimpusta, onnittelutekstin, hopeanväristä ääriviivatarranauhaa ja puolikashelminauhaa sekä pisteenä iin päälle metallisen sydämenmuotoisen "Made for You" riipuksen, johon pujotin punavalkoista puuvillanauhaa rusetiksi.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Sini- ja vihreäharmaaraidalliset sukat sekä vihreä kaulahuivi


Novitan Retki-langan innoittamana halusin neuloa tällä kertaa sukat raikkaan sinisillä raidoilla. Sininen lanka on Kotikultaa. Harmaankirjava lanka on tietenkin Novitan Retki. Sukista tuli kokoa 39/40.




Lähes samaan putkeen syntyi myös vihreäharmaaraidalliset sukat kokoa 32. Näissä lankana Novitan Retki -langan jämät ja 7 veljestä. Nyt kun kuvaa katson niin olisi pitänyt neuloa noiden harmaiden leveiden raitojen sekaan vähän vihreää keventämään kokonaisuutta. Joskus sitä vaan sokeutuu omille töilleen ja huomaa vasta jälkikäteen, mitä olisi voinut tehdä toisin.




Välityönä tein vielä jälkikasvulle kaulahuivin hänen lempiväristään vihreästä. Ei tunnu enää äidin tekemä kauluri kelpaavan, mutta onneksi kaulahuivin vielä kelpuuttaa äidinkin tekemänä. Tosin ei ole vielä tuntunut kaulahuivia tarvitsevan, vaikka itse olen käyttänyt jo jonkin aikaa kaulahuivia. Onpahan nyt valmiina odottelemassa sitä ensimmäistä jäätävän kylmää aamua, kun yhtäkkiä laps' huomaakin tarvitsevansa kaulahuivin.




Kaulahuivin tein ihan perusneuloksena 1 oikein 1 nurin. Silmukoita taisi olla 40 ja lankana lapsen itsensä valitsemana Novitan 7 veljestä vihreänä.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Hääpäiväkortti - polkupyörä ja ruusut


Tällä viikolla vietetään lähipiirissä parikin merkkipäivää, joista toinen on hääpäivä. Hääpäivän kunniaksi tekaisin mielessäni pyörineen idean pohjalta pikaisesti onnittelukortin juhlakaluille.




Tein kortin kaksiosaiselle valkoiselle korttipohjalle, johon liimasin kukallisen kuviopaperin. Kukallisen paperin päälle liimasin vielä valkoista askartelupaperia, jotta puufiguuri ei kokonaan uppoa kuvioiden sekaan vaan tulee paremmin esille. Kiinnitin polkupyörän 3D-tarroilla, joka mahdollisti paremmin paksuvartisten satiinikukkien liimaamisen polkupyörän koriin. Lopuksi lisäsin kanteen kullanvärisen onnittelutekstin.

Kyseinen kortti sopii moneen muuhunkin onnitteluun ja muistamiseen. Tarkoitukseni onkin jossain välissä ajan kanssa askarrella erityylinen kortti, jossa käytän polkupyörä-puufiguuria. Nyt jäi vähän harmittamaan, etten ehtinyt hirveästi suunnitella värejä ja tyyliä etukäteen.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Pinkin kirjavat raitasukat


Tämänkertaisissa raitasukissa käytin Novitan uusia Polaris-lankoja. Pohdin pitkään ostaisinko kyseistä lankaa. Sukissa käyttämäni värit ovat lemppareitani, mutta muuten tämä pätkävärjätty lanka oli suuri pettymys. Tarkoitukseni oli tehdä kuviosukkia, mutta langan väritys ei mielestäni kulkenut kuvioissa kauniisti. Jos nämä värit olisivat löytyneet 7 Veikka Raita -langasta, olisin voinut ostaa lankaa useammankin kerän.




Raitasukissa lanka kuitenkin näyttää kutakuinkin toimivalta. Neuloin sukat puikoilla nro 3. Sukista tuli kokoa 38/39.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Viininpuna-oranssi-harmaa-valkoiset raitasukat



Halpahallissa on parasta aikaa hyvä tarjous Novitan Retki-langoista, joten ostin pari satsia kyseistä lankaa. Lanka vaikutti jotenkin tutulta ja jäinkin miettimään olinko mahtanut törmätä lankaan jossain aiemminkin. En ainakaan muistanut ostaneeni sitä aiemmin. Oli kuitenkin ihanaa neuloa mukavasti raidoittuvaa lankaa ilman huolta siitä, että raitoja joutuu koko ajan laskemaan, pyörittelemään useampaa kerää ja selvittelemään yhteen kiertyneitä lankoja. Sukat myös valmistuivat huiman nopeasti.




Neuloin sukat puikoilla nro 3,5 ja sukista tuli kokoa 40. Yksiin pitkävartisiin sukkiin meni melkein koko kerä ja sain väriraidatkin hienosti täsmäämään ilman ylimääräisiä langan pätkimisiä.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





lauantai 8. lokakuuta 2016

Vihreäraidalliset sukat


Raitasukkaa pukkaa edelleen. Kaivoin lankalaatikoistani satunnaisia vihreän, ruskean ja vaalean sävyisiä lankoja ja jämälankoja neuloakseni niistä raidalliset villasukat. En jaksanut tällä kertaa ruveta miettimään kuvioita tai muita, joten oli helpompaa neuloa pelkkää raitaa.




Langat ovat Novitan 7 veikkaa, Aapoa ja Oi, villasukka!. Puikot olivat kokoa 2,5. Silmukoita oli yhteensä 48. Sukkien koko on noin 38. Sukan kärjen silmukoin neulomalla, ensimmäistä kertaa. Olen aiemmin silmukoinut neulalla, mutta kyllä tämä neulomalla silmukointi tuntuu itselle helpommalta enkä varmaan enää palaa neulalla silmukointiin. Sen sijaan neulomalla silmukointia voisin harkita tekeväni useampiinkin sukkiin. Kannattaa kokeilla.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





lauantai 1. lokakuuta 2016

Mustankirjavat raitasukat


Olen tainnut aiemminkin todeta, miten mukavaa ja meditatiivista raitasukkien neulominen onkaan. Siinä ei tarvitse juurikaan ajatella. Sen kun antaa mennä vaan. Monessa käsityöblogissa on tällä hetkellä menossa räsymattosukka- ja raitasukkabuumi. Tämänkertaiset sukat sopivatkin siis hyvin ajankohtaiseen aiheeseen.




Sukat on neulottu Novitan tummanharmaasta Nallesta ja kirjavasta Nalle Taiasta. Puikot olivat kokoa 2,5.



Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!





sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Syksyinen pipo ja lapaset


Käsityöpuuhasteluni on jälleen päässyt vauhtiin, kun pahimmat kiireet ovat hellittäneet. Jännä juttu, miten voimakkaasti työkiireet vaikuttivat käsityöharrastuksiini. Pelkäsin jossain välissä jopa, että innostukseni hiipuu kokonaan ja pääsenkö enää samaan vanhaan rytmiin kiinni. No mihinpä se vanha koira kirpuistaan pääsisi. Turhaan huolehdin etukäteen. Tässä sitä taas ollaan puikot sauhuten vauhdissa niin kuin ennenkin.

Kaipasin jotain pientä ja nopeaa käsityötä parin muun käsityön rinnalle, sellaista jossa ei pahemmin tarvitse ohjeita seurata. Ilmeisesti tämä vuodenaika vaikuttaa jollakin tavalla alitajuntaani, sillä muistin, että minulla on jossain jemmassa keltaista paksuhkoa lankaa, josta voisi tehdä kivat syksyiset lapaset. Keltaisestahan en hirveästi piittaa, joten onneksi lanka olikin sinapinkeltaista Dropsin Eskimoa. Sinapinkeltainen on yksi lempiväreistäni, kuten kaikki muutkin murretut värit.




Ryhdyin kuitenkin neulomaan langasta päähinettä, vaikka lapasethan minun piti tehdä! Vähitellen suunnitelma muotoutui päässäni niin, että resorin jälkeen kaipasin Eskimolle kaveriksi jotain toista yksiväristä lankaa. Yhtäkkiä muistin, että minulla on tismalleen samansävyistä sinapinkeltaista Novitan Isoveljeä. Voi onnenpäivää! Tiedättehän sen riemun ja täpinän hyvästä ideasta.




Tästähän se vauhti sitten vain kiihtyi. Poistuin puikkojen ja lankojen äärestä vain kaikkein tärkeimpien asioiden tähden ja palasin jatkamaan mahdollisimman pian. Nyt minulla oli mielessäni selkeänä suunnitelma myös saman asustesetin lapasia koskien.





Neuloin lapaset samalla tyylillä kuin päähineen. Lapasten resorin voi halutessaan kääntää kaksinkerroin. Itselläni ainakin on monissa takeissa ja paidoissa ongelmana, että hihat jäävät liian lyhyiksi. Siksi on mukavaa, että lapasissa riittää pituutta ranteissa.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!