tiistai 23. joulukuuta 2014

Talvisia tunnelmia



Näiden talvisten kuvien myötä rauhoitumme muutamaksi päiväksi joulun viettoon.












Hyvää ja rauhallista Joulua teille kaikille!



Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!






sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Tuunatut joulukoristepallot


Sen sijaan, että heittäisi rikkinäiset joulukuusenkoristeet roskiin, niistä kannattaa tuunata persoonalliset joulukoristeet. Koristeet saa tuunattua melko pienellä vaivalla ja tuunaamalla niistä saa iloa vielä moneksi vuodeksi.

Omat koristeeni tuunasin virkkaamalla, koska palloista puuttui ripustuskoukut ja tuunaukseni piti olla sellainen, joka ratkaisisi tuon ongelman.




Virkkasin palloihin suojukset käyttämällä ketjusilmukoita ja pylvässilmukoita. Ketjusilmukoiden määrää vaihtelemalla sain suojuksesta oikeankokoisen kunkin pallon päälle. Puolivälin jälkeen suojus pitää sujauttaa pallon päälle ja virkata suojus loppuun pallon päällä. Toinen vaihtoehto on virkata suojapussi tasona ja kiristää suojapussi ulkoreunasta pallon päälle. Ohuemmalla langalla ja erilaisella kuviolla tästä olisi tullut ihan erinäköinen. Lankaan voi virkkauksen yhteydessä lisätä helmiä, jolloin suojapussi saa kauniin helmipinnan.




Tuunattuja palloja voi myös yhdistellä päällekkäin, jolloin ne soveltuvat koristeeksi muuallekin kuin joulukuuseen, esimerkiksi ikkunaan.




Virkatun suojapussin lisäksi palloon voi tehdä muitakin koristeita, kuten olen ylläoleviin palloihin tehnyt. Isomman pallon alle tein samaisesta virkkauslangasta tupsun ja pienemmän pallon pohjassa roikkuu pari kimalleliimalla koristeltua puuhelmeä.

Ehjiä joulukuusenpalloja voi halutessaan tuunata liimaamalla pallon pintaan tekotimantteja tai tarroja. Myös kimalleliima soveltuu tuunaukseen ja hätätilanteessa jopa kimallekynsilakka, jos muuta ei satu olemaan tarjolla. Mikseipä pallon pintaa voisi koristella myös silkkipaperia liimaamalla. Vain mielikuvitus on rajana.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!






lauantai 20. joulukuuta 2014

Piparkakkutalo nro 2


Teimme jälkikasvun kanssa piparkakkutalon vanhemmilleni vietäväksi. Tätä koristelimme kauan ja hartaudella ensimmäisestä kerrasta viisastuneena.




Täytyy sanoa, että kyllä tuli tänään jo haaveiltua jostain vielä isommasta piparkakkurakennelmasta. Piparkakkukirkko tai -linna olisi jotain ihan mahtavaa.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!






Joulun odotusta


Tulevana viikonloppuna teen normaalin pienimuotoisen siivouksen ja kaivamme muovikuusemme esille koristelua varten. Joulu on saanut uuden merkityksen jälkikasvun myötä. Oheisissa kuvissa onkin jälkikasvumme tekemiä jouluisia askarteluja. Ennen jälkikasvua saatoimme kaivaa joulukoristeet esille kolmeksi päiväksi. Joulu tuntui pakkopullalta. Enää se ei ole sitä, vaikka nytkään meillä ei ole tapana puunata kotia viikkokaupalla ennen aattoa. Joulun saa kasaan vähemmälläkin stressillä. Jokainen tietää, mitä odottaa joululta ja mikä siinä on kenellekin tärkeintä. Meille tärkeintä on läheiset ja yhdessäolo, hiljentyminen ja rauhoittuminen. Se, että saa olla kotona eikä tarvitse lähteä kauppaan tai päiväkotiin. Lahjojen merkityskin on vähentynyt, kun kodista löytyy jo kaikkea ja joulun kaupallisuus on niin turhaa ja läpinäkyvää.




Suomessa joulu on ollut perinteisesti valkoinen ja lumi osa tärkeää tunnelmantuojaa. Näyttää siltä, että pari päivää sitten satanut lumipeite saattaisi pysyä maassa jouluun saakka. Jälkikasvulle lumettomuus on tuottanut jännitystä siitä, pääseekö pukki perille ilman lunta. No pääseehän se. Ulkomaalaisille valkoinen lumipeite on eksoottista ja sitä kokemusta tullaan hakemaan ulkomailta saakka Suomeen. En usko, että itse lähtisin ulkomaille kokeilemaan, miltä tuntuu lumeton ja lämmin joulu. En vain pysty kuvittelemaan, että se tuntuisi joululta, vaikka ympärillä olisi miten paljon joulukoristeita tahansa. Tässä on tietenkin suuri merkitys tottumuksella ja asenteilla. Minulle valkealla joululla näyttäisi tämän perusteella olevan melko suuri merkitys.




Parhaat joulumuistoni liittyvät lapsuuteeni, jolloin suku oli kerääntynyt yhteen viettämään joulua. Enää nuo suvun yhteiset joulut eivät taida olla kovin yleisiä. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut kokea sellaisia jouluja. Muutenkin nuo lapsuuden ja nuoruuden joulut tuntuvat olleen paljon kylmempiä ja lumisempia kuin nykyään. Surullisin joulumuistoni löytyy vajaan kymmenen vuoden takaa, jolloin mieheni oli töissä ja istuin yksin kotona ja surin yksinäisyyttäni. Yksinäisyys tuntui jouluna jotenkin erityisen murskaavalta, vaikka muuten viihdyn hyvin yksinänikin. Tuon kokemuksen jälkeen voin hyvin kuvitella, miltä yksinäisistä vanhuksista ja suvun hylkäämistä ihmisistä jouluna tuntuu.




Ymmärrän hyvin, miksi osa lähtee joulua pakoon. Ei varmaan pelkästään yksinäisyyden takia vaan myös kaiken hössötyksen ja kaupallisuuden takia. Osa ehkä vain tavan vuoksi. Olen yrittänyt korostaa jälkikasvulleni joulun sanomaa ja kertonut, miksi joulua vietetään ja mitä lahjojen antaminen symbolisoi. Minulle näitä asioita ei ole omassa lapsuudessani kerrottu ja joulu tuntui aina vähän suuremmilta synttäreiltä. Käsittääkseni monet ihmiset pyrkivätkin nykyään vähentämään kaupallisuuden merkitystä joulussaan. Ainakin ystävieni Facebook -päivityksiä lukiessani olen huomannut, että yhä useampi haluaa stressittömän joulun ja osa vähentää tietoisesti lahjojen määrää ja panostaa perheen yhdessäoloon ja rauhoittumiseen.

Rauhallista ja stressitöntä joulun odotusta kaikille!


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!






torstai 18. joulukuuta 2014

Luumunmakuisia joululeivonnaisia


Bongasin viikon takaisesta Me Naiset -lehdestä Valion mainoksen, jossa oli resepti jouluisiin luumu-kaneli tähtiin. Reseptissä oli käytetty voitaikinaa, mutta tein omat leivokseni lehtitaikinaan, joka ei ole ihan yhtä rasvaista kuin voitaikina.




Painelin isolla piparimuotilla taikinasta kuvioita, joihin tein haarukalla reikiä.




Paistoin kuviot uunissa 225 asteessa noin 8-10 minuuttia. Taikinat kohosivat uunissa ilmaviksi ja muhkeiksi.




Halkaisin leivokset varovasti ja lisäsin väliin teelusikallisen luumumarmeladia ja vielä marmeladin päälle ruokalusikallisen Valion luumu-kanelirahkaa.




Alkuperäisessä reseptissä neuvottiin voitelemaan kuviot kananmunalla ennen paistamista ja levittämään leivosten päälle tomusokeria täytön jälkeen. Omat leivokseni valmistin ilman näitä toimenpiteitä.

Leivokset olivat erittäin nopeita tehdä ja ne olivat kevyen makuisia. Mies piti enemmän perinteisistä joulutortuista, mutta minä pidin näistä enemmän. Makuasioita, joista ei voi kiistellä. Resepti on kuitenkin ihan kokeilemisen arvoinen, jos kaipaa hieman vaihtelua perinteisiin joulutorttuihin.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!






keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Vielä ehtii... pakettikortteja


Päätin jokin aika sitten, että korttiaskartelu saa vähäksi aikaa riittää, mutta sitten innostuin tekemään pakettikortteja. Niitä on aika kiva ja nopea tehdä.





Pyöreän pakettikortin olen tehnyt Fiskarsin koristekulmalävistäjällä poistettuani lävistäjästä ensin kulmakohdistimet. Pitkänomaisen pakettikortin reunoihin olen myös käyttänyt kuviolävistäjää. Punavalkoiset kukat olen tehnyt kuviolävistäjän avulla ja värittänyt Pro Markerilla. Kukkien keskustassa on itseliimautuvat punaiset tekotimantit. Neliskulmaisen pakettikortin olen leikannut kuviosaksilla ja leiman värittänyt Pro Markerin tussilla. Joulutekstit olen leimannut omistamillani leimasimilla. Osa pakettikorteista oli niin pieniä, että hyödynsin leimasimien tekstistä vain tuon Joulua -sanan. Jokaisen pakettikortin viimeistelin hopeanvärisellä kimalleliimalla. Pakettikorttien kiinnitysreiät olen myös tehnyt kuviorei'ittimillä. Kuka sanoo, että reikien pitäisi aina olla pyöreitä. Ja näitä sitten kiinnittelemään joulupaketteihin.

Tein nyt ensimmäistä kertaa itse pakettikortteja ja täytyy sanoa, että ovat sen verran yksilöllisiä ja omasta mielestäni kauniita etten todennäköisesti osta enää pakettikorttejani kaupasta vaan teen ne jatkossakin itse. Erivärisillä kartongeilla ja kimalleliimoilla, leimoilla, kuviolävistäjillä ja -saksilla saa hyvin monenäköisiä pakettikortteja. Lisäksi näissä voi hyödyntää esimerkiksi kiiltokuvia, tarroja ja kakkupapereita.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!






tiistai 16. joulukuuta 2014

Itse koristeltuja kynttilöitä


Ennen joulua ehtii vielä koristella kynttilöitä omaksi iloksi tai tuliaisiksi ystävälle.




Tarvitset kynttilänkoristeluun tarkoitettuja värejä, joita myyvät ainakin Kärkkäinen ja hyvin varustetut askarteluliikkeet. Kärkkäiseltä ostamaani settiin kuuluu myös sabluunoita ja värinlevityslasta. Lastaa en tosin käyttänyt juurikaan. Valkoinen värikin oli mielestäni aika turha ainakin valkoisia kynttilöitä koristellessa.




Ostamani pakkauksen takana oli mielestäni riittävät englanninkieliset ohjeet. Värit ovat hyvin helppokäyttöiset ja kuivuttuaan ne ovat vahamaisia. Väreillä voi piirtää kynttilään sabluunalla tai ilman. Kuivumisaika on 2-3 tuntia. Väriä voi lisätä värin päälle ja kuivan kuvan saa helposti kynttilästä irti repäisemällä. Suuria kuvia varten kannattaa valita sileäkylkisiä kynttilöitä, koska kynttilän kolhut näkyvät väritetyillä pinnoilla esimerkiksi värien epätasaisuuksina. Kolhuisiin kynttilöihin sopivat parhaiten pienet kuvat tai kuviokokonaisuudet, jolloin kynttilän kolhut eivät korostu liikaa.

Olen kuullut, että kynttilöitä voi koristella myös esimerkiksi painamalla sulatettuun kynttilän pintaan servietistä leikatun kuvan. Kynttilän pinnan pehmentäminen onnistuu yhtä aikaa kuvaa kiinnitettäessä, kun lusikan kuperalla puolella painaa serviettiä kynttilän pintaan ja samalla lämmittää lusikkaa koveralta puolelta. Itse en ole vielä tätä tekniikkaa kokeillut, mutta kokeilen kyllä kunhan löydän sopivalla kuvalla varustettuja serviettejä.

Kynttilöitä poltettaessa on aina syytä muistaa olla varovainen ja käyttää palamatonta alustaa. Palavaa kynttilää saa koskaan jättää hetkeksikään yksin.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!









maanantai 15. joulukuuta 2014

Piparkakkutalo


Jälkipolven kanssa on jo pari vuotta ollut puhetta piparkakkutalon kasaamisesta ja tänä vuonna ryhdyttiin sanoista tekoihin. Ostettiin ainakin nyt eka kerralla valmiiksi paistetut osat. Ehkä joskus myöhemmin leivotaan osatkin itse. Liima-aineena käytettiin valmista sokerikuorrutetta tuubista. Yhteen piparkakkutaloon meni noin 1,5 tuubillista sokerikuorrutetta.

Kasaaminen alkoi jokaisen piparkakkutalon rakentajan painajaisella. Yksi seinä oli katkennut pakkauksen sisällä.




Rikki mennyttä seinää yritimme korjailla sokerikuorrutteella, mutta eihän siitä mitään apua ollut. Muutenkin täytyy kommentoida, että sokerikuorrutetuubin kyljessä luvattu 10 minuutin jähmettymisaika oli hieman liikaa luvattu ainakin piparkakkutaloa kasatessa.

Laitoimme sitten murtuneen seinän muiden seinien ja sokerikuorrutteen avulla pystyyn ja hyvin pysyi.




Piparkakkutaloa kasatessamme huomasin hyvin äkkiä, että koristelut kannattaa tehdä ennen kasaamista. Ainakin, jos aikoo laittaa seiniin sokerikuorrutteen päälle strösseleitä. Sokerikuorrutteethan saa kyllä laitettua kasattuunkin taloon. Katon osat koristeltiin molemmat eri tavalla ihan kokeilun vuoksi.




Henkilökohtaisesti pidän enemmän tuosta alemmasta versiosta, jossa on pelkkiä karamelleja. Täytyy kuitenkin sanoa, että tuo ylempikin näytti paremmalta piparkakkutaloon asennettuna ja viimeisteltynä.




Katon asennusvaiheessa päätin ottaa varman päälle ja laitoin mitä käsiini sain tukemaan katon paikallaan pysymistä. Ehkä se olisi pysynyt paikallaan ilman tukeakin, mutta en halunnut ottaa riskiä. Huomatkaa yksityiskohtana hopeakuulasta tehty ovennuppi.

Lopuksi asensimme piipun ja teimme sokerikuorrutteella viimeistelyt, kuten jääpuikot räystäille.




Piparkakkutalon kasaamiseen meni yllättävän kauan aikaa, muutama tunti. Onneksi ajankohta ei ollut kiireinen ja pystyimme rauhassa odottelemaan sokerikuorrutteen kuivumista ennen seuraavaa kasausvaihetta. Täytyy sanoa, että piparkakkutalo on ihana pelkästään koristeenakin. Aion tehdä loppuviikosta vielä toisenkin ja viedä sen tuliaisena henkilölle, jolla on jo kaikkea, mutta jolla ei koskaan ole ollut piparkakkutaloa. Toivottavasti hän ilahtuu.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!






sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Jouluisia kransseja


Joulu lähestyy. Mitä vielä ehtii tehdä jouluksi? No ainakin jouluisia kransseja. Niitä olen tehnyt tällä viikolla muutamia omaksi iloksi ja tuliaisiksi.




Kranssien pohjana olen käyttänyt styrox-sydämiä, joihin olen tehnyt pinnan neulahuovuttamalla joulunpunaista villaa. Männynkävyt olen poiminut etukäteen pihaltamme ja antanut niiden aueta sisällä noin vuorokauden ennen käyttöä. Kuusenhavut ovat myös pihaltamme syksyisen aidanleikkuun jäljiltä. Oikeissa havuissa on vain se huono puoli, että ne alkavat jossain vaiheessa varista. Kranssista saa pitkäikäisemmän käyttämällä tekohavuja. Kranssiin olen kiinnittänyt myös pari joulupalloa ennen kullanvärisen nauhan kierittämistä.




Nauhan kierittämisen sijaan voi kranssin koristella esimerkiksi pienillä helmillä, joita olen ylläolevassa kuvassa olevaan kranssiin kiinnittänyt käsin ompelemalla. Kranssin voi koristella myös lukemattomilla muilla tavoilla, kuten erilaisilla ketjuilla tai olkikoristeilla. Vain mielikuvitus on rajana.




Erivärisillä ja erilaisilla koristeilla saa tunnelmaltaan ihan erityyppisiä ja erilaisiin paikkoihin sopivia kransseja. Valitettavasti en huomannut ottaa tästä kranssista kuvaa ennen sellofaaniin pakkaamista.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!







lauantai 13. joulukuuta 2014

Villasukkia moniin jalkoihin


Aloittelin villasukkien kutomista jo marraskuun puolella. Viime aikoina niitä on valmistunut enemmänkin.

Pitkäaikainen haaveeni on ollut kutoa polvipituiset villasukat ja sain viimeinkin sellaiset tehtyä. Sukat ovat ihan perusmallia ja olen neulonut ne raidoittaen kolmella erivärisellä langalla. Käyttämäni langat ovat turkoosin ja vihreän kirjava Dropsin Fabel Print sekä violetin kirjava ja violetin turkoosin kirjava Novitan Nalle Taika. Puikot ovat kokoa 3,5.




Heti polvipituisten jälkeen valmistui muutamat lasten sukat. Punaraidalliset sukat on neulottu Novitan Isoveljestä puikoilla 4,5. Valkoiset sukat on neulottu Novitan 7 veikasta ja violetinkirjavasta Nalle Taiasta. Puikot jälkimmäisessä ovat kokoa 3,5.




Lasten sukkia on ihana neuloa, koska ne valmistuvat nopeasti. Minulla pyörii yleensä jo seuraava idea mielessä ennen kuin olen saanut edellisiäkään sukkia pois puikoilta. Monella muullakin on varmasti sama tilanne.




Oheiset sinisen ja vihreän raidalliset sukat olen neulonut Kotikulta -langasta. Lanka oli minulle ihan uusi ja ihana tuttavuus. Lankaa on edullista, erittäin miellyttävää neuloa ja se on pehmeää eikä nyppäänny neulottaessa. Lanka on myös yllättävän riittoisaa ja jälki sileää. Pienemmät sukat olen neulonut Novitan 7 veljestä Raidasta ja mukaan olen lisännyt muutaman raidan keltaista 7 veikkaa. Molemmissa sukissa puikot kokoa 3,5. Kotikultaa aion ostaa jatkossakin Novitan lankojen rinnalla.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!






lauantai 6. joulukuuta 2014

Itsetehty jouluvalo


Olen ollut viime päivät flunssassa, joten en ole jaksanut päivitellä blogiani. Tällä hetkellä kadoksissa ollut ääneni on palaamassa. Pari päivää olen joutunut puhumaan kuiskaamalla. Yllätyin, miten hyvin minua on kuunneltu kuiskaamisesta huolimatta.

Yhtenä päivänä innostuin tekemään jouluvalon ikkunaan. Eihän sitä sairaanakaan voi olla täysin kädentaitoja harjoittamatta, kun sormet syyhyää koko ajan ja ideoita tulvii. Tämä idea taitaa kuitenkin olla aika käytetty, mutta helppo toteuttaa, jos omistaa ylimääräisen sisä- ja ulkovalosarjan ja jotain, josta saa kehikon valosarjalle.




Ostin pari kranssipohjaa tehdäkseni jouluiset ovikranssit, mutta jotenkin tuon flunssan myötä innostukseni laimeni ja päätinkin hyödyntää kranssit jouluvalojen tuunaamiseen. Kranssi on tehty styroksista, jonka päällä on vihreää nukkaa. Pohja voi olla mikä tahansa ja minkä muotoinen tahansa, kunhan siihen voi viritellä jouluvalot. Kranssini on tehty kieputtamalla valosarja kranssin ympärille. Samalla tavalla homma toimii myös muiden kehikoiden kanssa. Kranssissani en tarvinnut kiinnitystarvikkeita vaan pujotin valosarjan pään toisten johtojen alle.




Jos käytössä ei satu olemaan minkäänlaista kehikkoa tai materiaalia kehikon tekemiseen, yksi vaihtoehto on laittaa valosarja lasipurkkiin tai -pulloon. Lasin voi halutessaan koristella maalaamalla tai ulkopuolelta muulla tavalla kuvioimalla. Värillinen lasi on mielestäni hieno valon kanssa ilman koristeitakin.




Netti on pullollaan jouluvaloviritelmiä ja vain mielikuvitus on rajana.

Muistattehan, että vaurioituneita valosarjoja ja jouluvaloja ei kannata käyttää tulipalovaaran takia.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi valmistin eilen suklaisen juustokakun. Kakun valmistaminen vastusti hieman. Onnistuin livauttamaan maitorahkat tiskialtaaseen ja jouduin lähtemään uudelleen kauppaan. Sitten taikinaa tuli niin paljon, että jouduin kesken kaiken kaatamaan sen isompaan astiaan. Loppujen lopuksi sain kakun valmiiksi ja siitä tuli ihan hyvää. Maistuu aika lailla maitosuklaavanukkaalle ja siitähän meidän perheessä tykätään.





Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!






maanantai 1. joulukuuta 2014

Onnittelukortti joulun väreissä

Olen viime aikoina värkännyt niin paljon joulukorttien parissa, että nyt pääsi puolivahingossa syntymään onnittelukortti joulun väreissä.

Tein kaksiosaisen korttipohjan ruskeasta kartongista. Lisäksi käytin kortissa kahta erilaista kuviopaperia. Koristeina käytin paperiruusuja, heteitä ja jouluista nauhaa. Lopuksi lisäsin vielä kullanvärisen tekstitarran.




Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen, vaikka ensin ajattelinkin, että mitähän tästä sekamelskasta tulee.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!