Kämppä kuntoon - näkökulmia siivouksesta

Jokaiselle on varmaankin sattunut, että yllätysvieraat ovat soittaneet tulostaan vain hieman ennen saapumistaan ja koti on ollut kamalassa siivossa. Paniikki iskee! Mitä silloin ehtii tehdä yleisilmeen parantamiseksi? Itse olen ratkaissut asian niin, että en edes yritä saada kaikkea siivottua vaan keskityn pahimpiin epäkohtiin. Kerään lojuvat tavarat ja vaatteet pois, laitan tiskit koneeseen, pesen vessan ja suljen makkarin oven, jos sänky on petaamatta tai makkarissa on muuten huono siivo. Näinkin vähällä saa jo merkittävää parannusta aikaan kodin yleisilmeessä. Jos aikaa jää, voin siivoilla jotain muutakin, paistaa pakastepullat tai kohentaa omaa ulkonäköäni.

Kodin pitäminen siistinä ei loppujen lopuksi vaadi kovin kummoisia temppuja, kunhan noudattaa säännöllisesti esimerkiksi seuraavia kikkoja.

1. Lajittele posti päivittäin. Laita mainokset ja tarpeeton posti suoraan paperinkeräykseen, kun olet sen lukenut tai tarpeettomaksi havainnut.

2. Tiskaa tiskit heti tai laita likaiset astiat suoraan tiskikoneeseen.

3. Älä säästä tavaroita, joita et todennäköisesti tule koskaan käyttämään.

4. Hankkiudu eroon tarpeettomasta tavarasta. Koti on helpompi pitää siistinä.

5. Älä jätä tavaroita lojumaan vaan laita ne käytön jälkeen omille paikoilleen.

6. Siivoa pikkusotkut heti tuoreeltaan. Kuivuttuaan tahrat ovat lujemmassa ja sinulla kuluu enemmän aikaa ja vaivaa tahrojen puhdistamiseen. Lisäksi siivoustaakkasi kasvaa, jos jätät kaikki sotkut siivouspäiväksi.

7. Vähennä kodintekstiilien määrää. Ne keräävät vain turhaan pölyä ja hidastavat siivoamista. Kuka sanoo, että kaikissa huoneissa pitäisi olla matto lattialla.

8. Väljästi kalustettu asunto on helpompi siivota ja kerää vähemmän pölyä.

9. Opeta lapsesi siivoamaan lelunsa, petaamaan vuoteensa ja viemään astiansa syönnin jälkeen tiskipöydälle tai -koneeseen. Lapsi voi myös auttaa helpoissa kotitöissä, kuten pölyjen pyyhkimisessä, pyykkien laittamisessa kuivumaan, tiskikoneen tyhjentämisessä ja imuroimisessa. Kyse ei suinkaan ole lapsityövoimasta vaan siitä, että lapset yleensä nauttivat saadessaan tekemistä ja saadessaan olla hyödyksi ja osa prosessia. Väittäisin myös, että kotitöitä oppineet lapset pärjäävät passattuja lapsia paremmin elämässään ainakin tällä osa-alueella.

Luin muutama vuosi sitten jostain, että jo 15 minuutin päivittäinen siivoaminen riittää kodin yleisilmeen kunnossapitoon. Minusta idea oli loistava ja olenkin toteuttanut sitä silloin tällöin. Toisesta lähteestä luin, että kodin keskeneräiset asiat ja kaaos vaikuttavat suoraan omaan mieleemme. Keskeneräiset asiat ja kodin sekavuus häiritsevät koko ajan alitajuisesti ja saavat aikaan stressiä. Tein taannoin loppuun muutamia pitkään kesken olleita asioita ja havaitsin itsekin, miten kevyt mieleni oli sen jälkeen. Kuin olisin saanut taakan harteiltani. Ehkä tässäkin on perää. Väitetään myös, että tavara, jota et ole kahteen vuoteen tarvinnut on tarpeeton ja voit luopua siitä. Itse olen hieman eri mieltä, koska taannoin kaappeja siivotessani löysin muutamia unohdettuja tavaroita, jotka otin uudelleen käyttöön. Joskus elämäntilanteen muutos voi tehdä tarpeettomasta tavarasta tarpeellisen, mutta onko järkevää jättää tavaraa odottamaan elämänmuutosta on sitten jokaisen itsensä päätettävissä. Toki löysin siivotessani myös selkeästi tarpeettomia tavaroita.

Olen muutama vuosi sitten hankkiutunut eroon ylimääräisistä kodin tekstiileistä, jotka mielestäni keräsivät runsaasti pölyä. Meillä mattoja ei ole muualla kuin eteisessä ja käytävällä. Sohvatyynyjä meillä ei ole juuri ollenkaan emmekä pidä pöytäliinoja kuin synttäreillä. Sängyn päälläkään ei ole torkkupeittoja ja tyynyjä. Pari vuotta sitten hankkiuduin eroon ylimääräisistä taloustavaroista ja sitä ennen ylimääräisistä vaatteistani. Täytyy myöntää, että urakka on edelleen kesken.

Monelle muullekin ongelma on säilytystilan puute. Säilytystilan ideoiminen voi olla haasteellista, mutta myös oivaltavaa. Tässä muutama esimerkki säilytystilaongelmien ratkaisemiseksi. Lisää säilytystilaa saa helposti esimerkiksi kannellisella puusohvalla. Sohva toimii samalla huonekaluna ja sen sisään saa tavaraa piiloon. Kirjoille, cd-levyille ja filmeille voi tehdä seinällä kiertäviä hyllyjä, jolloin hyllyt eivät vie turhaan lattiatilaa. Ratkaisu on käytännöllinen erityisesti pienessä asunnossa, mutta myös sellaisessa asunnossa, johon on vaikeaa sijoittaa kaappeja. Portaikon alle jää monesti tyhjää tilaa, jota on hankala hyödyntää. Asian voi ratkaista rakentamalla portaikon alle komeron. Helppoja ja halpoja säilytystiloja ovat sängynaluslaatikot, mutta ne keräävät jonkin verran pölyä. Meillä on liikaa tavaroita säilytystilaan nähden, mutta tästä on hyvä jatkaa, kun alkuun on päästy ja todettu, ettei tavara tuo onnea. Onni löytyy muualta kuin tavaroista.

Viihtyisää viikonloppua!


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Kesäinen kortti

Olen viime päivinä viihtynyt tiiviisti neuletyön parissa ja opetellut uutta tekniikkaa. Välillä olen purkanutkin, kun neuleesta ei ole tullut sellainen kuin on ollut tarkoitus. Nuorempana en juuri koskaan viitsinyt purkaa ja korjata neuloessa tulleita virheitäni, mutta nykyään puran ja korjaan mielelläni. Jonkinlaista kasvua sekin.

Muutama päivä sitten kävin taas askartelutarvikeostoksilla. Olen pikku hiljaa valmistautumassa joulukorttien askarteluun. Jotain esivalmisteluja olen jo tehnyt, mutta en ole vielä varsinaisesti tehnyt yhtään joulukorttia. Muita kortteja olen kyllä tehnyt.

Yksi niistä on oheinen kesätunnelmia henkivä kortti. En tehnyt korttia varsinaisesti kenellekään vaan testailin uusia askartelutarvikkeitani ja päästin mielikuvitukseni valloilleen.

Kortin tein kaksiosaiselle korttipohjalle. Kuviopaperit ovat lahjaksi saamastani Primacon lehtiöstä. Testasin korttiani varten uusia Heydan kuvioleikkureitani, joista perhonen on uusi suosikkini. Pidän muutenkin kovasti perhosista. Olin pitkään etsinyt myös kortissa käyttämääni puuaiheista leimasinta, jollaisen löysin Marie Eve Clear Stampsin valikoimasta. Kukkaketju -leimasin on samaa sarjaa.

Tämänpäiväinen kaunis auringonpaiste innoitti varmaankin minut tekemään oheisen kesäisen kortin. Huomiseksi on luvattu tännekin lumisateita, joten ehkä huominen olisi loistava päivä aloittaa joulukorttien askartelu.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Koruja sinisistä ja vihreistä helmistä

Olen parin päivän ajan ahkeroinut korujen parissa - pitkästä aikaa - ja nauttinut siitä täysillä. Olen saanut tehtyä yhden keskeneräisen korun loppuun sekä muutaman aikoja sitten suunnittelemani korun. Niistä ei kuitenkaan enempää tällä kertaa.

Ostin jokin aika sitten alennusmyynnistä Sinellin helmikokoelman, joka sisälsi sinisiä ja vihreitä helmiä. Yrityksistäni huolimatta en saanut pussissa olleita helmiä sovitettua samaan koruun, mutta yhdistettynä aikaisemmin ostamiini helmiin sain aikaiseksi kolme erilaista kaulakorua.

Huomasin tässä eräänä päivänä, että sininen ja vihreä väri ovat tänä kesänä olleet käytössäni aktiivisesti, vaikka en suuremmin kyseisistä väreistä piittaakaan, kuten olen aiemmissa postauksissani kertonut. Silti vihreä ja sininen väri ovat ihan vaivihkaa hiipineet elämääni. Tänä kesänä olen ostanut vain kaksi paitaa ja ne molemmat ovat vihreitä. Paidat ovat olleet aktiivisessa käytössäni parin sinisen paidan lisäksi. En tiedä, mikä seesteisempi kausi elämässäni mahtaa olla menossa, mutta vihreä ja sininen symboloivat molemmat rauhallisuutta. Toki niillä on muitakin merkityksiä. Mielenkiintoista seurata mahtaako vihreästä nyt tulla uusi lempivärini.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Syksyinen kortti sinivihreissä väreissä

Vaihteeksi oli mukavaa askarrella jokin muu kuin onnittelukortti, joita olen viime aikoina tehnyt useampia. Koska olemme siirtymässä syksyyn, heräsi ajatus syksyisestä kortista, jolla voi lähettää ystävälleen vaikka syysterveisiä. En halunnut korttiin perinteisiä ruskan värejä vaan ajattelin käyttäväni ainakin sinistä.

Löysin varastoistani sopivasti syksyistä kuviopaperia, jossa oli vihreää ja sinistä. Leimasin Fizzy Moonin ....with love x -leimasimella ympyräksi leikkaamani valkoisen kartongin ja väritin sen Pro Markereilla. Kukkaset kiinnitin koholle 3D-tarroilla ja kiinnitin tekotimantit kukkasten keskelle.

Kortin kokosin kaksiosaiselle korttipohjalle. Kiinnitin lopuksi kortin kannen alareunaan kartongista leikkaamani kyltin "Sinulle", jonka kiinnitin niin ikään 3D-tarroilla.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Kortti ystävälle

Eilen vietin askartelupäivää ja tein synttärikortin hyvälle ystävälleni, joka viettää syntymäpäiväänsä tällä viikolla.

Aloitin taas valitsemalla kukkakuvan ja etsimällä siihen sopivaa kuviokartonkia ja oheiskoristeita. Yritin ensin löytää sellaista kuviokartonkia, joka olisi sävy sävyyn kukkakuvan kanssa ja löysinkin vihreää kartonkia, mutta en ollut tyytyväinen kuviointiin. Papereita selailtuani päädyin ruskeaan tyylikkäästi kuvioituun paperiin.

Tällä kertaa en käyttänyt valmista korttipohjaa vaan leikkasin sopivan kokoisen palan kuviokartongista ja sen pohjaksi hieman isomman palan valkoista kartonkia. Kukkakuvan alle sijoitin pienen kakkupaperin. Kukkakuvan kiinnitin koholle tarratyynyillä. Kortin alareunaan laitoin kullanvärisen "onnea" -tekstitarran ja lopuksi laitoin pariin kohtaan kortin reunaan valkoisia helmenpuolikkaita tasapainottamaan kokonaisuutta. Siinäpä se.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Pinkki-keltainen onnittelukortti

Ensi viikolla riittää onniteltavia, joten korttitehtaani ja ideariiheni ovat täydessä työssä. Yritän tehdä jokaisesta kortistani yksilöllisiä, joten voitte uskoa, että ideoitavaa riittää. Teen kortteja paljon myös varastoon, mutta yleensä teen kullekin onniteltavalle henkilökohtaisen kortin. Mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi toiselle. Juuri viime viikolla yritin kopioida yhtä vastikään tekemääni korttia, mutta siitä ei tullut ollenkaan samanlaista vaan oli lähellä, ettei se suorastaan epäonnistunut.

Tänä viikonloppuna olen taas askarrellut onnittelukorttia eräällä ihanalle läheiselle ihmiselle, joka käsittääkseni pitää pinkin ja persikan eri sävyistä. Ideointini lähti alkuun kuviorei'ittimellä tekemistäni keltaisista kukkasista, joihin etsin askartelutarvikkeistani sopivaa kuviollista kartonkia. Korttipohjaksi valitsin perinteisesti kaksiosaisen.

Sommittelin kortin etukantta ja päätin päällystää etukannen vain osittain kuviollisella kartongilla, jotta ulkonäöstä ei tulisi liian yksitoikkoinen. Kuviokartongin reunan leikkasin kuviorei'ittimellä. Koska etukannen toiseen reunaan jäi tyhjää valkoista tilaa, päätin kirjainleimasimilla painaa siihen sanan "onnea" pinkillä musteella. Onnekseni kaksipuoleinen kuviokartonki pyörähti ympäri kiinnitysvaiheessa ja kartongin takaa paljastui tämä käyttöön ottamani pinkki puoli. Toinen puoli oli nimittäin paljon vaaleampi, pieniä hennonvärisiä kukkasia ja glitteriä valkoisella pohjalla. Sitä puolta ajattelin kortissani käyttää, mutta tämä pinkki puoli sopi kuitenkin kokonaisuuteen paremmin. Joskus siis käy näinkin.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Puutarhan satoa

Olen viime aikoina kokenut suurta iloa puutarhastamme kerätessäni sieltä satoa.

Omenasato on ollut tänä kesänä runsas ja siitä on tehty monenlaisia herkkuja, joista olen täällä blogissanikin maininnut. Eilen sain viimein tehtyä omenoistani myös hilloa. Käytin hillon valmistuksessa myös luumua. Hillosta tuli ruskeaa luumun takia, mutta siinä on kuitenkin enemmän omenaa, joten hillo maistuu omenaiselle, jossa on häivähdys luumua. Mielestäni erittäin onnistunut pieni koe-erä, jota on nautittu tänään aamupuuron kanssa.

Tässä taannoin parjasin eräässä postauksessa kasvimaatani, jossa näytti kasvavan vain rikkaruohoja. Pettymys vaihtui kuitenkin pian postauksen jälkeen iloksi, kun huomasin kasvimaalla kasvavan lehtikaalta.

Lehtikaali on minulle uusi tuttavuus, mutta todennäköisesti kasvatan sitä tulevinakin kesinä onnistuneen ensikokeilun innoittamana. Uskon kasvimaani puhjenneen kukoistukseensa loppukesän vesisateiden ansiosta. Näyttäisi siis siltä, että kasvimaani todella kärsi veden puuteesta, kuten epäilinkin.

Tänään löysin kasvimaaltamme yllätyksekseni upeita karhunvattuja. Olin jo heittänyt toivoni karhunvattupensaamme kanssa ja uhonnut hankkiutuvani siitä eroon. Tämän päivän saaliin perusteella muutin mieleni ja aion jopa lisätä pensaita maasta työntyvistä karhunvatun versoista.

Marjat söimme tuoreeltaan suihimme, mutta muusta saaliista paistoin voissa lisuketta ruoan seuraksi. Pannulla on keitettyä porkkanaa, lehtikaalta ja aurajuustoa.

Jälkiruokapannarin kanssa maistui itse tehty omena-luumuhillo.



Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Sinisävyinen kortti

Ostin vastikään askarteluun tarkoitettuja kukkakuvia ja innostuin valmistamaan hyvin yksinkertaisen kukkakortin, joka soveltuisi monenlaiseen muistamiseen. Valitsin kortin värimaailmaksi sinisen, koska olen tässä viime aikoina yrittänyt ideoida onnittelukorttia mieshenkilölle. Herättelin tällä pikkuprojektilla samalla siis luovuuttani toista korttiprojektia varten.

Valitsin korttipohjaksi vaakamallisen kaksiosaisen kortin ja siihen kahta erilaista sinikuosista askartelukartonkia, jotka sointuivat kukkakuvaan.

Leikkasin toisen sinikuosisen paperin reunasta kuvioleikkurilla. Valitsin kukkakuvion pohjaksi kolmatta sinisävyistä askartelukartonkia ja kiinnitin kuvan koholle tarratyynyillä. Kortti jäi selvästi vielä kaipaamaan jotain ja muutaman päivän kuluttua käytyäni jälleen kaupassa täydentämässä askartelutarvikevarastoani lisäsin korttiin ostamaani vaaleansinistä organzanauhaa ja sydänriipuksen. Nyt kortti on valmiina ilahduttamaan jotakuta.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Tuunattuja rasioita

Tällä kertaa esittelen helppoja ja yksinkertaisia rasioiden tuunauksia, jotka voi totetuttaa myös yhdessä lapsen kanssa. Rasiana olen käytänyt tyhjentyneitä lasten xylitolpastillirasioita, joista olen irroittanut tarrat ja etiketit. Tuunattavaksi käy myös jokin muu sileäpintainen esine, kuten esimerkiksi lasinen lastenruokapurkki.

Ensimmäsen rasian tuunasin pelkillä kullanvärisillä pöllö-tarroilla. Olen ihastunut pöllöihin koristeina ja sisustuskuvina, joten minun oli pakko saada itselleni pöllöaiheinen korurasia. Tarrojen käyttäminen on todella nopea ja helppo tapa tuunata rasia tai purkki. Jos tarroista haluaa kestävämpiä, niin rasian voinee esimerkiksi lakata, jolloin tarrat eivät ajan kuluessa irtoile niin helposti itsekseen. Oman rasiani jätin kuitenkin lakkaamatta.

Vaikka rasia on aika pienikokoinen, siihen mahtuu yllättävän paljon koruja ja se on helppo ottaa mukaan reissuun.

Toisen rasian pinnoitin lautasliinalla. Valitsin kaapista löytämäni japanilaisen kiiltäväpintaisen kukkakuvioisen lautasliinan, koska ajattelin kiiltäväpintaisen lautasliinan kestävän helpommin liimakäsittelyn kuin huokoisemman lautasliinan. Decoupagelakkani oli jossain kätköissäni enkä jaksanut ryhtyä sitä etsimään, joten tein liimaseoksen itse Erikeeperistä ja vedestä sekoittamalla.

Lainasin jälkikasvultani vesivärisiveltimen, jolla sain liimavesiseoksen siististi ja sotkematta levitettyä rasian päälle. Aika valuvaahan liimavesiseos on, mutta laitoin sitä vain hieman kerralla ja painoin sitten lautasliinan kiinni rasiaan. Tasoittelin varovasti sormella lautasliinan ryppyjä. Valitsemani lautasliina kesti hyvin tämän tuunauksen. Huokoisemmat lautasliinat tahtovat jo tässä vaiheessa repeillä. Kannattaa ennen liimavesiseoksen levitystä hieman mallata lautasliinaa rasiaan, jotta saa lautasliinan kuviot asettumaan toivomallaan tavalla. Minä en suuremmin mallaillut, joten lopuksi huomasin suurimpien kuvioiden osuneen rasian takaosaan ja etuosaan tuli vähemmän kuviointia. Rasian pohjaan en liimannut lautasliinaa vaan taitoin sitä vain hieman alareunan yli.

Lopuksi levitin vielä lautasliinan pintaan liimavesiseoksen ja siistin saksilla paperin reunoja ennen kuin siirsin työn kuivumaan. Rasia oli kuivunut jo noin tunnin päästä. Tämän jälkeen liimasin vielä rasian kanteenkin palan lautasliinaa. Kannen kulmissa leikkasin lautasliinaan saksilla halkion, jotta lautasliina asettuisi kulmakohtiin sileämmin. Lopuksi levitin vielä pintaan liimavesiseoksen ja siistin paperin reunat saksilla. Kansipaperin kuivatin rasian kansi avoimena, jottei se liimaantuisi vahingossa kiinni.

Asettaessani lautasliinaa kanteen olin kuvioinnin kanssa tarkempi ja sen kyllä huomaakin.

Rasiaa voi käyttää esimerkiksi korurasiana, kuten itse teen, tai sen voi valmistaa vaikkapa lahjarasiaksi. Se on oivallinen kätkö myös lapsen omille pikku aarteille.



Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!

Rannekoru vaaleanpunaisista klipsuista

Tähän alkuun kommenttia aiemmin kesällä julkaisemassani postauksessa mainitsemastani kesäpaidasta, jota rupesin neulomaan alkukesästä. Sain melkein etukappaleen neulottua, mutta paidan neulominen tökki koko ajan enemmän tai vähemmän. Innostustani saattoi pilata myös kesällä vaivanneet selkäkrampit, joiden takia en jossain vaiheessa kesää voinut kuvitellakaan tekeväni käsitöitä. Vähitellen kypsyi ajatus paidantekeleen purkamisesta. Otin vielä kuvan neulomuksestani ennen sen tuhoamista.

Olen tähän mennessä oppinut, että nämä venymään jäävät käsityöt eivät valmistu ikinä tai niitä ei tule koskaan pidettyä. Siksipä en jäänyt tämän kanssa aikailemaan vaan purin pois ja käytän langat johonkin muuhun. Päätöstäni varmaan nopeutti myös se, että löysin kesän aikana aletangosta ihanan lyhythihaisen raidallisen neuleen, jollaista tästäkin olin suunnitellut. Myös pöydälläni lojuneet uudet jutut houkuttelivat kovasti uuden työn kimppuun, jossa tarvitsisin puuvillalankaa.

Pöydälläni lojuneet uudet jutut ovat nimittäin klipsuja. Tiesittekö, että klipsuja saa nykyään ostettua kaupasta ja niitä saa myös värillisinä. Omaan ostoskoriini päätyi tavallisia kirkkaita alumiiniklipsuja sekä vaaleanpunaisia. Ostin klipsuni epäekologisesti kaupasta, koska en varmaan muuten olisi koskaan saanut klipsuja kasaan ja toisaalta en olisi jaksanut odottaa niin kauan, että olisin saanut sen verran klipsuja kasaan, että niistä olisi saanut tehtyä jotain.

Näitä hienoja klipsutöitä olen nähnyt blogeissa, mutta en ole koskaan ennen tehnyt klipsuista mitään, joten aloitus oli yhtä yritystä ja erehdystä. Lopulta oli kaivettava netistä ohjeistusta, jotta sain edes ensimmäisen tekeleeni aloitettua ja jopa valmiiksi. Olin suunnitellut jotain isoa ja näyttävää, mutta tajusin onneksi etteivät ostamani kaksi pussillista klipsuja eli 200 kappaletta, joista puolet on erivärisiä, riittäisi mihinkään isoon työhön. Työn edetessä päätin tehdä klipsuista helpon ja yksinkertaisen rannekorun, koska vaaleanpunaiset klipsut vaan näyttävät niin makeilta. Rannekoruun kului 38 klipsua. Tällainen siitä sitten tuli.

Mieheni naureskeli ja sanoi nähdessään tekeleeni minun olevan siideripissis, mutta myönsi kuitenkin, että rannekorua voisi jopa pitää julkisilla paikoilla, koska siitä ei huomaisi sen olevan tehdyn tölkin vetimistä. Luulen kyllä, että joku klipsuihin perehtynyt käsityöihminen huomaisi.

Mutta kyllä tätä silti varmaan voi julkisilla paikoilla pitää. On tämä sen verran makee, ehkä jopa hieman rock. Eri värisellä langalla tästä saisi varmaan ihan eri tyylisen ja varsinkin mustaan lankaan yhdistettynä tämä olisi taatusti vielä rockimpi. Lisää näyttävyyttä saisi myös lisäämällä rannekoruun useampia kerroksia. Lukkoa rannekorussani ei muuten ole ollenkaan, koska puuvillalanka on sen verran joustavaa, että saan ujutettua korun käteeni muutenkin.


Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!