Kirjoituksia käsillä tekemisestä, kädentaidoista, luovuudesta, ruoan kasvattamisesta, ekologisuudesta, luonnosta, kotoilusta, hidastamisesta ja elämänmenosta.
torstai 26. kesäkuuta 2014
Violetti kaulakoru - Violet necklace
Lupasin esitellä teille ostamistani violeteista helmistä tehdyn kaulakorun, kun se valmistuu. Helmet ovat Sinellin Ultra Violet lajitelmasta.
I promised to present you a necklace made of violet pearls. Pearls are from Sinelli´s Ultra Violet assortment.
Lajitelma sisältää erilaisia muovisia ja lasisia violetin sävyisiä helmiä. Kullatut helmet ovat aiemmin ostamiani. Korun osat ovat kullatut.
Assortment is including a variety of violet acrylic and glass pearls. I have bought gold-plated pearls earlier. Parts of necklace are also gold-plated.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
Thank you for visiting my blog. Wellcome again!
maanantai 23. kesäkuuta 2014
Tuokiokuvia Juhannukselta - Moments and pictures of Midsummer
Kalajoki, Finland
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
Thank you for visiting my blog. Wellcome again!
perjantai 20. kesäkuuta 2014
Suviruusun taikaa
Olen palannut pienen tauon jälkeen. Viikko sitten olin Ruotsin puolella reissussa ja nyt viikolla on ollut töissä kiireitä. Olen töiden jälkeen ollut niin väsynyt, että olen pahimmillaan nukahtanut illalla jo seitsemältä. Kesälomaahan minulla ei ole vaan olen se henkilö, joka työpaikalla mahdollistaa muiden kesälomien vieton ja tekee toisten töitä heidän lomiensa aikana. Tällä viikolla tuon väsymyksen on aiheuttanut se, että olen töissä tehnyt kahden ihmisen hommia limittäin. Välillä on mukavaa haastaa itsensä, kun tietää, että tilanne on vain väliaikainen.
Tällä kertaa haluan kuitenkin esitellä teille tekemäni korusetin, jossa on ruusuiset värit ja jopa ruusuisia helmiä.
Korussa olen käyttänyt vihreitä ja ruusukuvioisia lasihelmiä sekä pinkkejä helmiäislasihelmiä. Korun osat ovat hopeoidut. Mielestäni värit ovat todella makeat ja raikkaat. Ruusukuvioisissa helmissä toistuvat saman pinkin ja vihreän sävyt kuin yksivärisissä helmissä.
Ja tähän lopuksi vielä muutama maisemakuva reissusta.
Nyt joku jo ehkä hoksaakin missä olemme käyneet. Oli oikein mukava reissu. Pieni irrottautuminen arjesta ja maisemanvaihdos tekevät aina hyvää.
Rauhallista Juhannusta teille kaikille!
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
torstai 12. kesäkuuta 2014
Elämää linnunpöntössä
Viime viikonloppuna vietettiin pönttöbongausviikonloppua ja Bird Life Suomen internetsivuilla saattoi käydä jättämässä omat tuloksensa.
Kirjoittelin taannoin synttärilahjaksi saamistani linnunpöntöistä ja ilokseni voin ilmoittaa, että pönttöihin on muuttanut asukkaat. Olen yrittänyt jo pitkään bongailla pönttöjen asukkaita ja kuvatakin niitä, mutta välillä en ole onnistunut näkemään vilaustakaan. Viime viikonloppuna liikehdintä pönttöjen luona oli sen verran vilkasta, että onnistuin bongailemaan oikein kunnolla sisältä ja ulkona.
Jokaisessa linnunpöntössä asuu kirjosieppoja, joka on aika yleinen pihapiirin linnunpöntöissä pesijä. Kirjosieppouroksilla on aika hauska piirre. Ne nimittäin saattavat isännöidä useampaa linnunpönttöä yhtä aikaa. On siinä hommaa yhdelle miehelle kerrakseen, mutta ilmeisesti se ei menoa haittaa. Minäkin olin aluksi huomaavinani, että yksi uros lenteli kahden pöntön välillä. Nyt myöhemmin olen seurannut huvittuneena keittiön ikkunasta, kun vieras kirjosieppouros yrittää asettua asumaan kolmenneksi pyöräksi yhteen pöntöistä. Se on sinnikkäästi päiväkausia istunut pöntön vierellä oksalla ja laulaa liverrellyt. Onnistuin eräänä päivänä näkemään, kun tämä vieras uros sai selkäänsä ja joutui höyhenet pöllyten poistumaan pöntöstä. Sen jälkeen se ei ole oksalla enää päivystänytkään vaan taisi saada tarpeeksensa.
On mielenkiintoista nähdä pilkistääkö pöntöistä joku päivä pikkuruisia linnunpoikasia, jotka rupeavat opettelemaan lentämistä. Silloin toivon, ettei naapurin kissa osu yhtä aikaa kulmille.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
tiistai 10. kesäkuuta 2014
Haravan varressa
Mieheni käänsi traktorilla kasvimaan pari viikkoa sitten. Lapiolla tähän samaan hommaan olisikin mennyt rutkasti enemmän aikaa. Nyt pääsin suoraan poistamaan juurakoita haravoimalla. Olin aikoinani kovasti traktorin hankintaa vastaan, mutta täytyy myöntää, että on siitä ollut kovasti hyötyä niin kesällä kuin talvellakin.
Pari päivää siinä menikin kasvimaata haravoidessa ja toivoin, että olisin tehnyt sen jo aikaisemmin. Nyt minulla oli seuranani kymmeniä iniseviä hyttysiä, joille varmasti olin tervetullut buffet-pöytä. Lapsikaan ei halunnut enää toisena haravointipäivänä olla seuranani, vaikka väittikin, että hyttyset ovat kivoja. Sinnillä kuitenkin haravoin kasvimaan ja poikkeuksellisesti vielä kitkin käsin osittain maan alta pilkottavat juuren palaset ennen kuin tein kasvimaalle penkit ja kylvin siemenet. Saa nähdä oliko siitä käsin kitkemisestä hyötyä vai pukkaako kasvimaa yhtä runsaasti rikkakasveja kuin edellisinäkin vuosina. Jossain vaiheessa kesää kyllästyn rikkaruohojen kitkemiseen ja annan niille periksi. Loppukesästä kasvimaa onkin sitten jotain aivan muuta kuin puutarhalehden sivuilta repäisty.
Kasvimaalle pääsivät kasvamaan herne, maissi, basilika, kukka- ja lehtikaali, porkkana ja rucolasalaatti. Tänä vuonna en laittanut perunaa ollenkaan kasvamaan, kuten jo aikaisemmassa postauksessani kerroin. Kasvimaalle sopisi vielä muutama penkki ja huomasinkin, että minulla jäi vielä sipulit istuttamatta. Kävin myös paikallisesta puutarhasta ostamassa pari parsaa ja istutin nekin kasvimaalle raparperien ja gojimarjapensaan väliin.
Näihin laatikoihin kylvin salaatteja. Kasvatuslaatikoissani on korkeat jalat, joten ne ovat oivalliset huonoselkäiselle. Niitä on ihana kitkeä, kun ei tarvitse kyykkiä kumarassa pää alaspäin. Kasvatuslaatikkoni pysyivätkin lähes rikkaruohottomina koko viime kesän, päinvastoin kuin kasvimaani.
Mansikkamaa jää nyt sitten kuitenkin tänä kesänä uusimatta. Meillä ei yksinkertaisesti ole aikaa ryhtyä niin isoon puuhaan. Täytyy yrittää pitää mansikkamaa rikkatuohottomana vähän paremmin kuin edellisenä kesänä niin saamme hyödynnettyä sadon paremmin. Mansikkamaa on jo täynnänsä valkoisia kukkia. Sadosta näyttää tulevan runsas, jos kaikki menee hyvin.
Omenoitakin näyttäisi kukkien perusteella tulevan runsaasti. Mehiläiset ovat pölyttäneet kukkia ahkerasti. Joskus aikaisempina vuosina kova tuuli tai sade on piiskannut omenankukat irti puista ja sato on jäänyt pieneksi, mutta tänä vuonna sitä ongelmaa ei ole ollut. Meillä on kaikkiaan kolme omenapuuta, joista kahteen on tullut jo muutamana vuonna omenoita. Toiseen tulee punaisia ja toiseen vihreitä omenoita. Kolmas puu on sen verran nuori ja keskenkasvuinen, ettei tee vielä kukkiakaan. Mielenkiintoista nähdä tuleeko siihen joskus omenoita.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
sunnuntai 8. kesäkuuta 2014
Kortti juhlakalulle
Idean korttiin sain jostain korttiaskartelublogista, mutten valitettavasti enää muista blogin nimeä.
Tällä kertaa tarvitsin kortin nuorelle miehelle, joka tänään pääsee ripelle. En halunnut antaa ihan tavanomaista korttia risteineen, mutta kuitenkin sellaisen, joka henkii juhlan arvokkuutta ja vakavuutta.
Kortin pohjana käytin valkoista kaksiosaista korttipohjaa. Kortin etukanteen leikkasin mustasta kartongista etukannen kokoisen palan, jonka taitoin kuvan mukaisesti. Mustasta kartongista leikkasin myös rintataskun, johon taittelin silkkipaperista liinan. Puvun rintapieleen liimasin ruusun. Kortti on yksinkertaisuudessaan mielestäni nerokas ja persoonallinen ja sitä voi käyttää monissa eri tilanteissa, eri ikäisten miesten muistamiseen.
Vastaavanlaisen kortin voi tehdä myös naispuoliselle juhlakalulle. Siinä on tietenkin ideana kuvata naisen juhlapuvun yläosaa. Rintapieleen voi sujauttaa kukan, kuten miehelle suunnatussa kortissakin, ja kaulaan askarrella korun tai helminauhan.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
perjantai 6. kesäkuuta 2014
Arjen ekotekoja
Kevättalvella vietettiin ekopaastoa, jolla haluttiin herätellä ihmisiä tarkastelemaan kulutustottumuksiaan ja miettimään asioita, joiden avulla voisi pienentää hiilijalanjälkeään. Mielestäni kampanja oli hauska ja innostava eikä mikään estä jatkamasta ekopaastoa omassa elämässään kampanjan päätyttyä. Aihe on ajankohtainen koko ajan.
Omalla kohdallani opettelin esimerkiksi sammuttelemaan turhia valoja talostamme ja alensin huonelämpötilaa parilla asteella. Ryhdyin myös käyttämään luontoystävällisiä hiustenhoitotuotteita enkä ostanut enää muovipusseja kaupasta. Lisäksi tajusin ekopaastonneeni koko ajan käyttämällä suositeltua vähemmän pyykinpesuainetta, pesemällä aina täyden koneellisen pyykkiä ja tiskejä, kierrättämällä käyttämättä jääneet vaatteeni, kenkäni ja muut kodintarvikkeet sekä vähentämällä vedenkulutusta. Lisäksi meillä on lähipiirini kanssa tapana vaihdella keskenämme ostamiamme tai saamiamme aikakauslehtiä. Mahdollisuuksia ekopaastoiluun löytyy vaikka kuinka paljon. Yksi ihminen ei paljoon pysty, mutta yhdessä saamme paremmin tuloksia aikaan. Ekopaastoilusta tulee hyvä mieli, vaikka teot eivät hirveän suuria olisikaan. Haaveenani on, että kotoamme löytyisi vain välttämättömimmät tavarat.
![]() |
Kierrätä ja lajittele! |
Ihmiset tekevät ekotekoja koko ajan. Nykyään niitä harvemmin tulee ajateltua ekotekoina, koska niistä on tullut osa normaalia elämää. Toisille ekoilusta on muodostunut elämäntapa ja toiset taas ekoilevat juuri sen verran kuin on välttämätöntä. Helppoja ekotekoja kotona ovat jätteiden lajittelu ja kierrättäminen sekä kulutuksen vähentäminen. Tarvitseeko tavaroita aina ostaa uusina? Tavaroita voi myös vuokrata. Mutta mitä tapahtuu, jos kuluttaminen vähenee romahdusmaisesti? Tekeekö yhteiskunta konkurssin? Ihmisillä on taito sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Muutokset tapahtuvat yleensä niin hitaasti, ettei mitään massaromahdusta pääse tapahtumaan. Samoin on ekoteotkin hitaasti, mutta varmasti soluttautuneet jokapäiväisiin rutiineihimme. On hankalaa ajatella, että vielä löytyisi ihmisiä, joiden elämään ekoteot eivät jollain tavalla kuuluisi.
Jätteiden lajittelulla ja kierrättämisellä voi helposti vähentää kotitalouksissa syntyvien jätteiden määrää ja vaikuttaa siten esimerkiksi jätemaksujen määrään. Suosi lähiruokaa ja osta luomua. Lisää kasvisten syöntiä. Tiesitkö, että monet puutarhat myyvät halvalla kakkoslaatuisia vihanneksia. Vihannekset ovat ihan syötäviä, mutta eivät kelpaa kauppaan esimerkiksi väärän kokonsa tai muotonsa puolesta. Kompostoimalla eloperäiset ja maatuvat jäätteensä saa ennen pitkää puutarhaansa paljon ravinteikasta multaa, jossa taas voi kasvattaa lisää ruokaa.
Tuttuja ekotekoja ovat myös julkisten liikennevälineiden hyödyntäminen, pyöräileminen tai käveleminen liikuttaessa paikasta toiseen. Aika paljon tiedän pitkänmatkalaisten käyttävän myös kimppakyytejä ja se onkin hyvä vaihtoehto, jos julkisissa liikennevälineissä kulkeminen ja niiden odottelu ei huvita. Etäpäivien pitäminen työssä, jos se on mahdollista, vähentää myös ajoittain liikenteen ja saasteiden määrää.
Minusta on mahtavaa, että lasten asennekasvatus ympäristötekoihin aloitetaan nykyään jo päiväkodeissa ja kouluissa. Vaikka aikaa kuluukin vielä monta vuotta ennen kuin lapsemme ovat aikuisia ja pääsevät vaikuttamaan yhteiskunnassa, on siemen kylvetty otolliseen maaperään, jossa se pääsee hiljalleen itämään ja kasvamaan kauniiksi asenteiksi ja elämäntavoiksi. Samalla lapset tuovat oppejaan koteihin ja kuin huomaamatta tartuttavat niitä aikuisiinkin. Lapsen toivomia ekotekoja toteuttaa ihan mielellään, kun näkee miten lapsen silmät loistavat innosta ja suu leviää hymyyn.
Mielikuvitusta käyttämällä löydät itsellesi sopivat ekoteot ja kehittelet jopa uusia tapoja säästää ympäristöäsi ja rahojasi.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
keskiviikko 4. kesäkuuta 2014
Lämpimiä värejä
Tein taannoin oheisen lämpimänsävyisen korusetin ihan siitä syystä, etten voinut vastustaa toisiinsa sointuvia lämpimän ruskeita ja keltaisia lasihelmiä. Kuten jo aiemmin kerroinkin, en käytä keltaista väriä juuri missään. Ainoa keltainen joka minulle mielestäni sopii on sinapinkeltainen, ei missään nimessä ainakaan kirkkaan keltainen. Joskus vaan tulee eteen tilanteita, jolloin visuaalisuus ja kokonaisuus voittaa, vaikkei yksityiskohdat miellytäkään. Keltainen väri on toki kaunis kokonaisuuksissa ja voinen paljastaa, että yksi lempikukistani on auringonkukka, joka siis yleensä on keltainen.
Korusetissä olen käyttänyt taivutettuja pitkän ovaalin muotoisia lasihelmiä, siemenhelmiä ja fasettihiottuja lasihelmiä. Kaulakoru on tehty siimaan ja rannekoru memory-lankaan. Korunosat ovat hopeoituja.
Odotan malttamattomana, että pääsisin tekemään käsitöitä. Vanha vaivani iski jälleen. Lapaluun seudun lihakset eivät yhtään tykänneet, kun virkkasin täälläkin esittelemääni kesähattua. Välillä lihakset olivat jo parempana, mutta palasin käsitöiden pariin liian aikaisin. Nyt ei siis vähään aikaan ole valmistumassa neulomuksia tai virkkauksia, mutta sen sijaan esittelen ja kirjoittelen täällä muista asioista. Yrittäkää malttaa. Minäkin yritän. Palaan neulomusten pariin heti, kun mahdollista.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
maanantai 2. kesäkuuta 2014
Ruokaa ja terveyttä luonnosta
Tällä viikolla vietetään ensimmäistä valtakunnallista villiyrttiviikkoa. Suomessa villiyrttien puolestapuhujina ovat jo pitkään toimineet Raija ja Jouko Kivimetsä. Heidät löytää internetistä sivustolta www.hortoilu.fi, jossa he kertovat villiyrteistä ja niiden hyödyntämisestä. Sivustolta löytää vinkkejä yrttien keräämiseen, säilöntään ja ruoanlaittoon.
![]() |
Nokkosia |
Suomen luonto on täynnä syötävää ja terveyttä edistäviä kasveja. Monelle tuttuja ovat sienet ja marjat, mutta yrtit lienevät jääneet vieraammiksi. Monille saattaa tulla yllätyksenä, että pihalla onkin runsain määrin syötävää, jota aikaisemmin on pitänyt arvottomina rikkaruohoina. Tunnetuimpia syötäväksi kelpaavia kasveja lienevät voikukan lehdet, nokkoset ja maitohorsmat. Luontoon jää vuosittain valtavat määrät syötäväksi kelpaavaa ravintoa. Vain murto-osa päätyy ihmisten lautasille. Suomalaiset marjat, sienet ja yrtit ovat oikeaa superfoodia ja vitamiinipommeja. On aivan turhaa tuhlata rahojaan kalliisiin ulkomaisiin vastaaviin, kun superfoodia saa omastakin pihasta.
![]() |
Piharatamo |
Itselleni tutuiksi yrteiksi ovat tulleet piharatamo, jonka lehdillä lapsena parantelin kutiavia hyttysen puremia, ja kuusenkerkät, joista tehdyllä siirapilla olen parannellut yskääni. Kuusenkerkkiä voi napsia suuhunsa myös suoraan puusta. Juuri tällä hetkellä kuusen oksat ovat vihreänään pieniä pehmoisia kuusenkerkkiä, mutta ne ovat jo muuttumassa vähitellen rusehtaviksi.
![]() |
Kuusenkerkkiä |
Aion jatkossa katsella rikkaruohojani aivan uusin silmin ja arvostavin ajatuksin. Pihalla kuljeskellessani huomasin pihamme olevan täynnä näitä syötäviä ja parantavia kasveja. Tiedän kasvien aiheuttavan ennakkoluuloja, koska ne mielletään rikkaruohoiksi ja roskakasveiksi, mutta loppujen lopuksi ne ovat kasveja aivan kuten kaupoissa myytävät yrtitkin. Toivottavasti pystymme tulevaisuudessa muuttamaan ajattelutapaamme, jotta voisimme hyödyntää näitä rikkaruohoina pitämiämme kasveja ja hyväksyä ne ravintoketjuumme. Suomestakin onneksi löytyy jo ravintoloita, jotka edelläkävijöinä ovat ottaneet villiyrttejä ruokalistalleen. Tarvitsemme varmaan enemmän villiyrttejä sisältäviä reseptejä ennen kuin kasvit päätyvät kotikeittiöihin. Alussa mainitsemallani Hortoilu.fi -sivustolla onkin mahdollista ottaa osaa reseptikilpailuun. Kilpailu on voimassa heinäkuun loppuun asti.
Kiitos, kun kävit sivuillani. Tervetuloa uudelleen!
Tunnisteet:
ekologisuus,
luonto,
ruoanlaitto,
ruoka,
syöminen,
säästäminen,
terveys
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)